Ei hakutuloksia.

Teksti Oona Komonen

Torille! Jyväskylän yliopisto maailman parhaiden joukossa kansainvälisessä yliopistovertailussa – Mutta mitä hyötyä tiedolla on?

Yliopistorankingeihin suhtaudutaan eri puolilla maailmaa vaihtelevalla vakavuudella. Kritiikkiä saavat erityisesti laatimisperusteet sekä se, mitä ne lopulta mittaavat.

JUHLAN paikka!

Torille!

Jyväskylän yliopisto on yksi maailman parhaista yliopistoista. Niin yliopisto tiedotti huhtikuun 2022 lopussa, kun kansainvälisen yliopistovertailun The Center for World University Rankings CWUR tulokset julkaistiin.

Vertailussa Jyväskylä sijoittui sijalle 585. Mukana oli lähes 20 000 akateemisen tutkinnon myöntävää yliopistoa.

Siispä, kuten yliopisto muotoili: JYU on maailman parhaiden kolmen prosentin joukossa.

Myös muiden ranking-listojen sijoituksista tiedotetaan. Shanghain lista eli Academic Ranking of World Universities, QS World University Rankings, Times Higher Education World University Ranking… Onko yliopisto pärjännyt, onko sijoitus pudonnut?

Mutta mitä hyötyä tiedolla on?

 

YLIOPISTORANKING tarkoittaa eri yliopistojen välistä paremmuusjärjestystä kuvaavaa listaa. Se perustuu vertailuun.

Pääasiassa mitataan tutkimuksen menestystä, kuten tieteellisissä julkaisuissa tehtyjen siteerausten määrää ja akateemisten asiantuntijoiden tekemiä vertaisarviointeja. Pisteitä voi saada myös Nobel-palkinnoista, kansainvälisyydestä tai yliopistojen opettajamääristä suhteessa opiskelijamääriin.

Ensimmäinen kansainvälinen rankinglista eli Shanghain Jiao Tong -yliopiston ARWU-vertailu ilmestyi Suomessa ensimmäistä kertaa vuonna 2003. Tuolloin Kiina halusi lähettää opiskelijoitaan ulkomaille ja tarvitsi tietoa siitä, minne kannattaa mennä. Erityisesti maata kiinnosti luonnontieteet ja lääketiede. Nämä tieteenalat näkyvät myös nykyään ARWU-vertailussa. Ilman alojen osaamista kärkisijat jäävät haaveeksi.

Toista tunnettua Times-lehden vuosittaista yliopistoluokitusta eli THE-listaa alettiin julkaista vuotta myöhemmin.

 

RANKINGEIHIN suhtaudutaan eri puolilla maailmaa vaihtelevalla vakavuudella.

Artikkelissaan Yliopistojen rankingit – paljon melua tyhjästä? (2010) Arto Mustajoki hahmotteli, että osa yliopistoista on ottanut ne osaksi strategista suunnitteluaan.  Niiden tavoitteena on päästä aina 50 parhaan joukkoon.

Lisäksi rankingtavoitteita asettavat yliopistoille myös joidenkin maiden opetusministerit. Yleisesti Aasian maat kiinnittävät vertailutuloksiin eniten huomiota.

Mustajoen mukaan suhtautuminen listoihin on ”kaksinaismoraalinen”: ”kun ne antavat hyvän tuloksen, siitä kerrotaan innostuneesti; huonon sijoituksen sattuessa kyseenalaistetaan rankingin laatimisperusteet.”

Esimerkiksi siten, että kun kriteerinä on ulkomaisten opiskelijoiden ja opettajien määrä, englannin kieli on houkuttelevampi ympäristö kuin muut kielet. Lisäksi rankinglistoja on kritisoitu siitä, että julkaisubisnes on keskittynyt yhdysvaltaisten ja englantilaisten käsiin.

Eipä ihme ettei pärjätä!

 

LISÄKSI on kritisoitu mittareita.

Rankinglistat nimittäin arvottavat sitä, mitä on helpointa mitata: tutkimusten määrää.

Sen sijaan mikään vertailu ei kerro opetuksen tasosta. Sitä kun on vaikea laskea.

Kenelle listoja sitten tehdään?

Ainakin jossain määrin niistä voi olla hyötyä yliopistolle itselleen. Tietää, missä mennään.

Sijoitukset voivat myös kertoa opiskelijoille ja tutkijoille, minne mennä opiskelemaan tai opettamaan.

Silti kansainvälisesti ei ole merkitystä sillä, onko yliopisto jollakin sijalla 326 vai 412, kirjoitti Arto Mustajoki artikkelissaan vuonna 2010.

Kuitenkin jos Euroopan yliopistojen kärkisijoilta puuttuu kokonaan Suomen lippu, jotkut lukevat sen viestiksi koko maan yliopistolaitoksen tasosta.

Siksi kaikkien Suomen yliopistojen maineelle on hyödyksi, jos Helsingin yliopisto säilyy kärkikastissa jatkossakin. Aalto-yliopisto varmaan nousee näillä listoilla pikku hiljaa ylöspäin, mutta sillä on paljon tärkeämpiäkin lähiaikojen tavoitteita kuin rankingeissa kipuaminen.

 

 

Miten Jyväskylän yliopisto on pärjännyt? Näin kertovat arvotetuimmat kansainväliset yliopistorankingit:

TOUKOKUU 2022. Jyväskylän yliopisto on maailman parhaiden yliopistojen kolmen prosentin joukossa. Näin arvioitiin kansainvälisessä The Center for World University Rankings -yliopistovertailussa. Saudiarabialaisen konsulttiorganisaation vuodesta 2012 tekemässä vertailussa on mukana miltei 20 000 akateemisen tutkinnon myöntävää yliopistoa.

Tosin pudotusta tuli. Edellisvuonna sijoitus oli 565, ja sitä aiemmin 562.

Suomalaisyliopistoista Jyväskylä sijoittuu sijalle seitsemän.

CWUR mittaa muun muassa opetuksen laatua, alumnien työllistymistä, julkaisuja, vaikuttavuutta ja patentteja. Vertailun kärjessä ovat yhdysvaltalaiset yliopistot Harvard, Massachusetts Institute of Technology ja Stanford.

 

SYYSKUU 2021. Juhlan paikka: sijoitus parani. Jyväskylän yliopisto sijoittui tutkimuspainotteisia yliopistoja vertailevalla Times Higher Education World University Rankings (THE) -listalla välille 351–400. Edellisvuonna sijoitus oli välillä 401–500. Suomalaisten yliopistojen vertailussa Jyväskylä oli sijalla 6.

Kaikkiaan vertailussa oli mukana lähes 1 700 yliopistoa. Vertailussa tarkka sijoitus lasketaan ainoastaan 200 parhaalle. Arviointikriteerien painoarvo on 60-prosenttisesti tutkimuksessa, sen volyymissä, rahoituksessa, tieteellisten julkaisujen vaikuttavuudessa ja yliopiston maineessa kansainvälisessä tiedeyhteisössä.

 

ELOKUU 2021. Shanghain listan tulos oli tämä: sama kuin edellisvuonna. Shaingain listan eli Academic Ranking of World Universities ARWU -yliopistovertailu ottaa huomioon lähinnä yliopistojen tutkimuksen. Vertailussa huomioidaan muun muassa yliopiston Nobel-palkitut alumnit, siteeratuimmat tutkijat ja arvostetuissa tiedelehdissä julkaistut artikkelit. Vertailussa julkistettiin 500 maailman huippuyliopiston lisäksi lähellä listasijoitusta olevat yliopistot sijoilla 501–1 000. Maailman 20 parhaan yliopiston joukossa oli 16 yhdysvaltalaista yliopistoa. Parhaiten pärjäsi Harvard.

Suomesta listalle pääsi 7 yliopistoa, joista 3 oli 500:n parhaan joukossa. Jyväskylä oli kotimaisista yliopistoista sijalla 7.

 

KESÄKUU 2021. Maailman parhaiden yliopistojen listauksessa Jyväskylän sijoitus laski. Siinä missä yliopisto oli vuotuisessa brittiläisessä yliopistovertailussa QS World University Rankings vuonna 2020 sijalla 333, oli vuotta myöhemmin sija 358.

Yliopiston mukaan kuitenkin jo pelkkä listalle pääsy on saavutus. Vertailuun on valittu mukaan vain 1 300 yliopistoa. Suomesta listalle ylsi 9 yliopistoa. Jyväskylän yliopiston sijoitus oli näistä sama kuin edellisellä kerralla: neljäs.

Listaus perustuu kuuteen mittariin: akateeminen vertausarviointi, työnantaja-arviointi, opiskelijoiden ja opetushenkilöstön suhdeluku, tieteellisten julkaisujen viittausten määrän ja henkilöstön suhdeluku, sekä kansainvälisen henkilöstön osuus koko henkilöstöstä ja kansainvälisten opiskelijoiden osuus opiskelijoista. Vertailun kärjessä olivat yhdysvaltalainen Massachusetts Institute of Technology MIT sekä brittiläiset Oxfordin ja Cambridgen yliopistot.

 

HUHTIKUU 2021. Yliopistojen yhteiskunnallinen vaikuttavuus, kestävyys ja vastuullisuus. Niitä mitataan Times Higher Educationin THE Impact Ranking -arvioinnissa. Jyväskylän yliopisto sijoittui välille 401–600. Arviointiin osallistui 1 115 yliopistoa 94 maasta. Suomesta mukana oli 8 yliopistoa.

Vaikuttavuusarviointi perustuu yliopistojen arviointiin YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumisesta ja toteuttamisen näkökulmasta. Tiedot kerätään suoraan yliopistoista sekä Elsevierin julkaisutietokannasta.

Yleissijoituksen lisäksi yliopistoille lasketaan sijoitukset eri tavoitteista. Parhaat tulokset Jyväskylän yliopisto saavutti ilmastotekojen (sija 92), vedenalaisen elämän (sija 101–200) sekä maanpäällisen elämän (sija 101–200) tavoitteiden alueilla.

 

LOKAKUU 2020. Sijoitus putosi 36 sijaa. Aiemmin Jyväskylän yliopisto sijoittui U.S. News & World Reportin julkaisemalla yhdysvaltalaisella Best Global Universities -rankinglistalla sijalle 489.

Vuonna 2020 mukana oli 1 500 yliopistoa 86 maasta. Suomesta listalle pääsi yhdeksän yliopistoa, joiden joukossa Jyväskylän sijoitus oli seitsemäs. Parhaiten pärjäsi Helsingin yliopisto ja Aalto-yliopisto. Maailmanlistan kolme parasta yliopistoa olivat yhdysvaltalaiset Harvard, MIT ja Stanford, ja eurooppalaisista brittiläiset Oxford, Cambridge ja University College London.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.