SEMINAARINMÄELLÄ päärakennuksen aulassa luovutettiin keskiviikkona Jyväskylän yliopiston hallitukselle ja rehtoreille osoitettu kirje, jossa yliopistoa vaaditaan muun muassa lopettamaan yhteistyö israelilaisen Bar-Ilan yliopiston kanssa ja vaatimaan julkisesti tulitaukoa Gazan alueelle.
Kirjeen on allekirjoittanut myös Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan (Jyy) hallitus. Kirjeen on laatinut jyväskyläläisistä aktivisteista koostuva Free Palestine JKL -kollektiivi.
Kirjeen mukaan Jyväskylän yliopisto on ”osallisena kansanmurhassa Gazassa” tekemällä yhteistyötä Bar-Ilan yliopiston kanssa ja ”vaikenemalla tilanteesta Gazassa”.
Esimerkiksi Etelä-Afrikka on syyttänyt Israelia kansanmurhasta ja vienyt asian käsiteltäväksi YK:n alaiseen kansainväliseen tuomioistuimeen. Bar-Ilan on Tel-Avivin kaupungissa toimiva yliopisto, joka tekee yhteistyötä myös Israelin asevoimien kanssa.
JYYN lisäksi kirjeen on allekirjoittanut noin 500 yksityishenkilöä ja Psykologien sosiaalinen vastuu -yhdistyksen Jyväskylän paikallisryhmä. Kyseisen yhdistyksen jäsenistö koostuu jyväskyläläisistä psykologeista ja psykologian opiskelijoista.
Kirjeen laatija ja Free Palestine JKL -kollektiivin toiminnassa mukana oleva Tiina Toivanen arvioi, että allekirjoittaneista yksityishenkilöistä noin puolet on Jyväskylän yliopiston opiskelijoita, työntekijöitä tai alumneja ja puolet muualta Suomesta.
Toivanen on myös Jyyn edustajiston varajäsen Jyväskylän yliopiston vihreä vasemmiston (Jyviva) ryhmässä ja istui vuonna 2023 Jyyn hallituksessa.
REHTORI Jari Ojalan mukaan Jyväskylän yliopisto ei ole yhteisö, jolla olisi oma ulkopolitiikka, vaan valtion alaisena toimijana se seuraa Suomen valtion ja Euroopan unionin määrittelemiä linjoja.
Ojala kuitenkin toteaa asian olevan vakava ja pitävänsä tärkeänä sitä, että opiskelijat ja ylioppilaskunta osallistuvat julkiseen keskusteluun.
”Se on itseasiassa ihan hyvä, että meitä haastetaan ja oikeastaan oletetaan, että selvitämme asioita.”
Ojala muistuttaa, että Suomessa keskustelua käydään myös yliopistojen välisessä rehtorien neuvostossa. Israelista on keskusteltu neuvostossa paljon viime viikkoina eurooppalaisen tason vaikutuskeinojen ja ratkaisujen näkökulmasta.
”Kun julkisuudessa puhutaan, että miksi Ukrainaa käsitellään eri tavalla [kuin Palestiinaa], niin se johtuu siitä, että meillä on Ukrainan osalta Suomessa selkeä linjaus ulkopolitiikan osalta ja tietenkin toimitaan sen mukaisesti”, Ojala sanoo.
OJALAN mukaan vaatimusten seurauksena yliopisto on tarkemmin selvittänyt, minkälaista yhteistyötä se tekee Bar-Ilanin kanssa. Yhteistyö koostuu hänen mukaansa kahdesta asiasta.
Jyväskylän yliopisto on Ojalan mukaan mukana neurotieteen koulutusverkostossa, johon Bar-Ilan ja Jyväskylän yliopistojen lisäksi kuuluvat yliopistot Lissabonissa, Amsterdamissa, Zagrebissa ja Padovassa. Verkoston puitteissa Jyväskylään on Ojalan mukaan tänä vuonna saapumassa viisi opiskelijaa, joista yksikään ei ole Bar-Ilanin yliopistosta.
Kahdenvälistä yhteistyötä Jyväskylän ja Bar-Ilanin välillä ei kuitenkaan ole.
Niin yliopistolle luovutettu kirje kuin Ojala viitannevat osin EU-rahoituksella järjestettävään Neurodata-maisteriohjelmaan. Ohjelman verkkosivujen mukaan kaikki hyväksytyt opiskelijat viettävät ensimmäisen vuoden Bar-Ilan yliopistossa. Toiseksi vuodeksi opiskelijat siirtyvät opiskelemaan Jyväskylän, Amsterdamin, Lissabonin tai Padovan yliopistoon.
Ojala kertoo, että verkoston kesken käydään nyt keskusteluja tulevasta kokoonpanosta ja siitä, onko yhteistyön jatkamiselle ylipäätään edellytyksiä.
”Tässä tulee väistämättä ristiriitainen tilanne, koska meillä on totta kai vastuu huolehtia siitä, että ohjelmassa olevat opiskelijat saavat suorittaa tutkintonsa loppuun. Emme voi yksipuolisesti lakkauttaa ohjelmaa”, Ojala sanoo.
TUTKIMUSYHTEISTYÖN osalta Ojala kertoo, että yliopiston nanotiedekeskuksen verkkosivuilla on aiemmin puhuttu Bar-Ilanin kohdalla jossain määrin harhaanjohtavasti sisaryliopistosta. Hänen mukaansa kyse on enemmänkin yhteisistä tutkimusintresseistä. Mistään institutionaalisesta yhteistyöstä ei ole kysymys.
Tällä hetkellä käynnissä on kaksi yksittäistä tutkimusta, jotka Ojalan mukaan on jo loppusuoralla. Kun kyseiset tutkimukset saadaan maaliin, ei yhteistyötä Bar-Ilanin tutkijoiden kanssa todennäköisesti enää jatketa.
Kummallakaan näistä hankkeista ei Ojalan mukaan ole yhteyttä Israelin asevoimien toimintaan, vaan ne edustavat perustutkimusta. Hän pitää kynnystä lähteä puuttumaan yksittäisiin tutkimuksiin äärimmäisen korkealla.
Kumpaakaan tutkimusta ei siis olla keskeyttämässä.
”Tässä tullaan todella isoon periaatteelliseen kysymykseen siitä, että lähdetäänkö me puuttumaan tieteen vapauteen.”
Ojala ei myöskään pidä opiskelijoita tai tutkijoita osapuolina Israelin ja Palestiinan välisessä konfliktissa.
”Yksittäiset opiskelijat ja tutkijat eivät ole henkilökohtaisesti vastuussa siitä, mitä Palestiinassa tapahtuu”, Ojala sanoo.
JYYN hallituksen puheenjohtaja Akseli Immonen pitää rehtorin vastausta kirjeessä esitettyihin vaatimuksiin odotetunlaisena.
Hän kertoo ymmärtävänsä, että suurin keskustelu Palestiinan tilanteeseen asemoitumisesta käydään Suomessa kansallisella tasolla, minkä vuoksi yksittäisen yliopiston keinot ovat rajalliset.
”Asia on nyt nostettu pöydälle ja se on äärimmäisen hyvä. Mielestäni rehtorit vaikuttivat myös olevan äärimmäisen vastaanottavaisia tälle dialogille”, Immonen sanoo.
Kun Yle maanantaina uutisoi Jyyn allekirjoittaneen yliopistolle osoitetun kirjeen, nousi sosiaalisessa mediassa yksittäisiä kriittisiä näkemyksiä siitä, pitääkö ylioppilaskunnan ottaa kantaa Gazan sodan -kaltaisiin ongelmiin. Mistään somekansan raivostumisesta ei iltapäivälehtitermein voida kuitenkaan puhua.
Immonen pitää kriittisiä näkemyksiä tervetulleina.
”Ne auttavat meitä parantamaan toimintaa”, hän sanoo.
PÄÄTÖS allekirjoituksesta tehtiin ylioppilaskunnan jäsenen hallitukselle esittämän vetoomuksen pohjalta hallituksen kokouksessa torstaina 25. tammikuuta ”varsin yksimielisesti”.
Asiasta oli käyty keskustelu jo aiemmin saman viikon tiistaina Jyyn hallituksen aamukoulussa.
”Keskusteltiin periaatteista ja siitä mitä me voidaan tehdä. Voidaanko allekirjoittaa kaikki nämä vaatimukset? Onko eriäviä mielipiteitä?”
Tämän jälkeen Jyyn hallituksen jäsenet saivat torstaihin asti aikaa pohtia kantaansa asiaan.
Immosen mukaan päätös allekirjoituksesta on vahvasti Jyyn poliittisen linjapaperin mukainen.
Vuonna 2022 laaditussa yleispoliittisessa linjapaperissa todetaan Jyyn vaikuttamistavoitteista seuraava: ”Pasifismia ja aseetonta konfliktien ratkaisua edistetään.”
Edustajiston näkemyksissä hajontaa
JYLKKARI kysyi sähköpostitse myös Jyyn edustajistoryhmien kantoja asiaan.
Kaikki edustajistoryhmät huomauttivat jakavansa huolen Gazan tilanteesta. Jyyn hallituksen päätöksestä allekirjoittaa yliopistoa toimimaan vaatinut kirje ryhmillä sen sijaan oli eriäviä näkemyksiä.
Edustajiston suurin ryhmä (14 jäsentä) Jyviva kertoi kannattavansa hallituksen päätöstä allekirjoittaa yliopistolle esitetyt vaatimukset. Jyvivan näkemys on, että hallitus toimi asiassa edustajiston hyväksymien asiakirjojen ja arvojen pohjalta.
”Suomessa yliopistoilla on paljon valtaa julkisessa keskustelussa ja ylioppilaskunnat ovat osa yliopistoa. Tätä valtaa on moraalinen velvollisuus käyttää kansanmurhan lopettamiseksi”, Jyvivan vastauksessa sanotaan.
Ryhmän huomauttaa myös, että asiasta oli mahdollista keskustella edustajiston kokouksessa.
Kirjettä käsiteltiin edustajiston kokouksessa 25. tammikuuta ilmoitusasioissa. Keskustaopiskelijoiden (2) näkemys keskustelumahdollisuudesta ei ole aivan yhtä positiivinen.
”Allekirjoituspyyntö tuotiin lyhyellä varoitusajalla tiedoksi edustajistolle 25. tammikuuta, mutta se ei lukenut asialistassa, eikä siitä varsinaisesti kysytty edustajistolta. Näin ollen edustajistoryhmät eivät olleet edes voineet pohtia kantojaan asiaan”, keskustaopiskelijoiden ryhmä kirjoittaa.
Heidän mukaansa Jyyn tulisi olla kannanotoissaan varovainen ja keskittyä enemmän ydintehtäviinsä, vaikka linjapaperi kannanoton sallisikin.
”Jyy on jäsentensä edunvalvoja, ei ulkopoliittinen toimija”, keskustaopiskelijat kirjoittavat.
PD:n ryhmä (12) ei ottanut asiaan kantaa. PD ei ole täysin tyytyväinen asian käsittelyyn ja kokee konfliktin sijoittuvan täysin Jyyn toimintaympäristön ulkopuolelle. Ryhmä kuitenkin viestittää ymmärtävänsä ”rajallisen ajan paineen”.
Luonnontieteilijöiden (3) edustajistoryhmässä enemmistön kanta on kannanottoa vastaan:
”Olemme kannanoton sanoman kanssa samaa mieltä. Olemme kuitenkin eri mieltä siitä, että Jyyn tulisi ottaa tämänkaltaisiin asioihin kantaa.”
Myöskään opiskelevien kokoomuslaisten (1) mielestä Jyyn ei olisi pitänyt allekirjoittaa kirjettä.
Alvarin unionin (7) ja Jyyn demariopiskelijoiden (2) ryhmät eivät perjantai-iltaan mennessä olleet vastanneet Jylkkärin kyselyyn.