JOKAISEN YLIOPISTO-OPISKELIJAN on kuuluttava ylioppilaskuntaan. Niin sanoo yliopistolaki.
Petteri Orpon (kok) hallitus haluaa kuitenkin selvittää, voiko ylioppilaskuntien ”pakkojäsenyydestä” luopua.
Hallitusohjelman mukaan muutos ”vastaisi paremmin perustuslaissa suojattua yhdistymisvapautta”.
Jäsenyydestä luopuminen tarkoittaisi, ettei yliopisto-opiskelijan tarvitsisi olla ylioppilaskunnan jäsen ja maksaa jäsenmaksua. Tällä hetkellä jäsenyys ja maksu ovat pakollisia.
Suomen ylioppilaskuntien liitto ei kannata jäsenyydestä luopumista.
”Se on edunvalvontatyömme lähtökohta”, pääsihteeri Roope Tukia sanoo.
YLIOPPILASKUNNAT OVAT opiskelijoiden etu- ja palvelujärjestöjä.
Monen niistä suurin tulolähde on jäsenmaksutuotot.
Jäsenmaksuilla rahoitetaan esimerkiksi ylioppilaskuntien edunvalvontatyötä yliopistolla ja neuvontapalveluita, kuten oikeusapua. Jäsenmaksuilla ylioppilaskunnat voivat myös järjestää jäsenilleen esimerkiksi tapahtumia sekä tukea rahallisesti aine- ja harrastejärjestöjä.
Jokainen ylioppilaskunta määrittelee itse jäsenmaksunsa suuruuden.
Jyväskylässä maksu on lukuvuodelle 76,5 euroa. Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan maksu on 65 euroa, Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan 52 euroa, Lapin yliopiston ylioppilaskunnan 59 euroa ja Vaasan yliopiston ylioppilaskunnan 83 euroa. Jäsenmaksu maksetaan joka lukuvuosi, kun opiskelija ilmoittautuu läsnä olevaksi.
Jos jäsenyydestä tulee vapaaehtoista, monien ylioppilaskuntien toiminta todennäköisesti pienenee.
Lisäksi muutos vaikuttaisi Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL:n toimintaan.
SYL ON opiskelijajärjestö, joka edustaa noin 140 000 opiskelijaa Suomessa. Sen jäseniä ovat Suomen yliopistojen ylioppilaskunnat.
Ylioppilaskuntien jäsenten määrä vaikuttaa siihen, kuinka paljon SYL saa jäsenmaksutuottoja.
Jäsenmaksun määrä on 5,8 euroa ylioppilaskunnan jäsentä kohti. Jäsenmaksutuottojen osuus on SYL:n kaikista tuotoista noin 70 prosenttia.
Loput, noin 30 prosenttia, on valtioavustusta.
SYL hakee syksyllä valtionapuun 15 000 euron korotusta. Syynä ovat viime vuosina SYL:n toiminnassa kasvaneet käännös- ja tulkkauskulut sekä inflaatio.
Hallitusohjelmassa on myös kirjaus nuorisojärjestöjen avustusten pienentämistä, mutta avustuskohteita ei ole eritelty.
”Käytännössä voi kuitenkin sanoa, että rahan määrä valtiolta tuskin kasvaa”, Tukia sanoo.
SYL ON tällä hetkellä ainoa valtakunnallinen taho, joka ajaa yliopisto-opiskelijoiden etua.
”Suurin pelkomme on, että mahdollisen muutoksen takia tekemämme työ valuisi hukkaan”, Tukia sanoo.
Hän luettelee:
Nykyinen YTHS syntyi, kun SYL laajensi Helsingissä toimineen Ylioppilaiden terveydenhuoltotoimiston toiminnan valtakunnalliseksi vuonna 1954.
SYL puhui nykymuotoisen, vuonna 1972 syntyneen opintotuen puolesta.
Liitto on kritisoinut opintotuen leikkaamista ja vaatinut ateriatuen korotusta.
”Jos jäsenyydestä luovutaan, tämänkaltainen edunvalvonta jäisi ainakin osittain pois.”
JÄSENYYDESTÄ LUOPUMISTA on selvitetty myös aiemmin.
Vuonna 2021 ammattikorkeakouluopiskelijat siirtyivät YTHS:n palveluiden piiriin. Aiemmin palveluita olivat käyttäneet vain yliopisto-opiskelijat, jotka maksoivat YTHS-maksun ylioppilaskuntien jäsenmaksun yhteydessä.
Heräsi keskustelua siitä, olivatko ylioppilaskunnan automaattinen jäsenyys ja maksu enää relevantteja.
Opetus- ja kulttuuriministeriö selvitti. Muutoksesta huolimatta jäsenyydelle oli sen mukaan yhä edellytykset.
Vuonna 2018 kaksi Turun yliopiston opiskelijaa pyysi eroa ylioppilaskunnasta. Lokakuussa 2021 korkein hallinto-oikeus katsoi, että yliopistojen opiskelijat eivät saa vapaaehtoisesti valita, kuuluvatko he ylioppilaskuntaan vai eivät.
Silti jäsenyyden selvittämistä ei ole aiemmin kirjattu hallitusohjelmaan.
Miksi sitä halutaan selvittää niin usein?
”Selvityksiä saa totta kai tehdä vapaassa maassa”, Tukia sanoo.
”Minun mielestäni kuitenkin näyttää siltä, että selvityksiä halutaan tehdä niin pitkään, että tulos on erityisesti automaatiojäsenyyskriittisille miellyttävä.”
Tukia toivoisi ”kokonaiskuvan huomioimista”.
Hänellä on ajatus siitä, mikä hyödyttäisi Suomea.
”Demokratiaa tukevat jo olemassa olevat, toimivat rakenteet, joissa nuoret ihmiset voivat päättää omista asioistaan lähiyhteisöissä.”
HALLITUSOHJELMAN MUKAAN jäsenyydestä tehdään päätös selvityksen pohjalta kevään 2024 aikana. ▬
Jyväskylän ylioppilaslehteä kustantaa Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta. Lehden toimintaa rahoitetaan jäsenmaksurahoilla. Tuloja lehti saa myös muun muassa ilmoitusmyynnistä ja tilauksista.
Lue arkistostamme: