ARKKITEHTI Alvar Aalto kävi Kreikassa kahdesti, vuosina 1933 ja 1953.
Hän itse kuvaili, että myöhempi matka käsitti ”tutkimuksia […] Kansaneläkelaitoksen päärakennuksen arkkitehtonisia detaljeja varten”.
Aallon arkkitehtitoimisto oli kaksi vuotta aiemmin, 1951, voittanut kutsukilpailun. Tehtävä oli toteuttaa Jyväskylän kasvatusopillisen korkeakoulun laajentaminen.
Aallon kampuksessa on viitteitä myös antiikkiin.
Alvar Aalto -säätiön rakennusperintöosaston arkkitehti Tuula Pöyhiä sanoi Jyväskylän ylioppilaslehdessä 2013, että Aalto halusi tehdä Seminaarinmäestä Ateenan Akropoliin.
Mitä yhteistä niillä kahdella on?
Ateenan linnavuori Akropolis tunnetaan esimerkiksi pylväsrakenteisista temppeleistä. Seminaarinmäen Lyhty-rakennus voisi muistuttaa sellaista. Kirjastosiiven edessä on pylväskatos. Aalto käytti C4-luentosalin esikuvana Kreikan antiikinajan kaupunkineuvoston kokoontumistilaa.
Selvä Akropolis!
”No jaa”, latinan kielen lehtori ja antiikin kulttuurin oppiaineen vastuuopettaja Raija Vainio sanoo.
Yliopiston päärakennuksen C-kirjain tulee sanasta Capitolium. Se oli tärkein kukkula antiikin Roomassa, ei Kreikassa. Arkkitehti Konstantin Kiseleffin 1800-luvulla suunnittelemat Seminaarinmäen punatiilirakennukset muistuttavat Vainion mielestä roomalaistaloja. Roomalaiset keksivät poltetun tiilen.
Entä portti? Akropoliille kuljetaan massiivisen pylväikkörakennus Propylaian kautta. Seminaarinmäen sininen, teräksinen Yliopistoportti ei ole yhtä suuri.
Vai olisiko Yliopistoportti ennemmin antiikin Ateenan kaupunginmuurin Dipylon-portti, josta johti tie Platonin Akatemiaan?
”Tuota noin”, Vainio mutisee.
Muutakin samaa on. Euroopan komissio myöntää kulttuuriperintötunnuksia. Vuonna 2014 tunnuksen sai antiikin Ateenan keskusta, vuonna 2021 Seminaarinmäen kampusalue.
Mattilanniemessä on yliopistokampus Agora. Antiikin Kreikassa agora tarkoitti kaupunkien hallinnollista keskusta.
Akropolis oli Ateenan yläkaupunki. Myös Jyväskylässä on ylä- ja alakaupungit, sekä kukkuloita kuten Harju. Ateenan Panathenaia-juhlissa urheiltiin. Jyväskylää markkinoidaan liikuntakaupunkina.
Todella paljon yhteistä!
”Niin, niin”, Vainio sanoo kuunneltuaan listan.
”Miksipä ei, jos noin löyhästi ajattelee.”
Miksi Jyväskylää kutsutaan Suomen Ateenaksi? Lue juttu täältä.