Ei hakutuloksia.

Teksti Santeri Matero Kuva Iina Niskanen

Kysyimme presidentti Tarja Haloselta, onko yhteinen sävel vaikeampi löytää vastakkainasettelun aikana

Jylkkäri kysyi presidentiltä, onko vastakkainasettelun aikana vaikea löytää yhteistä säveltä.

TASAVALLAN presidentti Tarja Halosen aiheita olivat vaikuttaminen ja kestävä kehitys. Hän puhui niistä Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan järjestämässä vaikuttajakoulutus Sparkissa marraskuun 2021 alussa.

Puheessaan Halonen painotti muun muassa sitä, kuinka tärkeää on tietää keiden kanssa keskustelee ja työskentelee. Ja sitä, että myös vastakkaisia näkökulmia on pyrittävä ymmärtämään.

Jylkkäri tapasi Halosen hänen puheenvuoronsa jälkeen, ja kyseli.

Tasavallan presidentti Halonen, nykyään on paljon puhetta vastakkainasettelun ajasta. Onko tänä päivänä vaikeampaa löytää eri ihmisten kanssa yhteistä säveltä?

”En usko, että se on vaikeampaa. Kysymys on siitä, että on mediaseksikkäämpää olla voimakkaasti eri mieltä”, Halonen vastaa.

Jyrkkä erimielisyys on hänen mukaansa keskustelutaktiikka, jolla pyritään korostamaan omaa ryhmäänsä. Tärkeää olisi ensin kartoittaa asiat, joista on yksimielisyys. Sitten voi keskittyä erimielisyyksiin ja päästä mahdollisimman tyydyttävään lopputulokseen.

”Silloin ei joudu umpikujaan. Ei kannata ajaa umpikujaan.”

Puheessaan Halonen vertasi kestävän kehityksen tavoitteita saman talon 17 oveen. Ei ole väliä, mistä ovesta kukakin taloon tulee, kunhan päädytään samaan paikkaan. Vaikuttamistilanteessa ei voi kuvitella ajavansa vain omia tavoitteitaan.

Mistä vaikuttaminen kannattaa sitten aloittaa?

”Lähialue ja oma lähiympäristö ovat tärkeitä alueita, koska siellä nähdään realistisesti [toimintansa] tuloksia. Jyväskylässä tulee mieleen lähiluonto ja kaupunkiekologia”, Halonen sanoo.

”Voi joko ajaa muutosta tai sitten puolustaa jo voimassa olevia, käytössä olevia asioita.”

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.