Ei hakutuloksia.

Teksti Akseli Ekola

Kolumni: Koulutuksen periytyvyys sosioekonomisen taustan perusteella on tosiasia myös Suomessa, ja siksi erilaiset lähtökohdat tulisi tunnistaa niin yliopistossa kuin opiskelijayhteisössä

Kirjoittaja on Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen kulttuurivastaava.

TODETAAN ENSIKSI tosiasiat. Koulutusjärjestelmä on Suomessa monin tavoin hyvä ja toimiva.

Mutta valossa myös varjot ovat syvempiä.

Syyskuussa 2021 talouden yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD:n julkaisema koulutuksen tasa-arvoa eri maissa vertaileva Education at a Glanceraportti lataa pöytään karuja faktoja: koulutuksen periytyvyys sosioekonomisen taustan perusteella on edelleen tosiasia, myös meillä Suomessa.

Se on läsnä oppilaitoksissa yhtä lailla kuin esimerkiksi sukupuoli, toimintakyky tai etnis-kulttuurinen tausta. Sillä on merkittävää vaikutusta oppimistuloksiin, koulutusvalintoihin ja yksilön käsityksiin omasta potentiaalistaan koulutuspolulla.

Raportin mukaan vanhempien koulutustausta ja taloudellinen asema vaikuttaa sukupuolta enemmän oppilaan oppimistuloksiin, joskin koulutusvalinnat ovat vanhaan malliin voimakkaasti sukupuolittuneita.

Sekä ammatillinen että lukiokoulutus, ja sitä myötä erityisesti yliopistollinen korkeakoulutus, periytyvät voimakkaasti. Emme ole luokkayhteiskunta vain siinä mielessä, että kaikki käyvät peruskoulun.

Yliopistonäkökulmasta ongelmana ei näyttäydy ainoastaan se, että yhteiskunnassamme on paljon nuoria, jotka eivät taustansa vuoksi näe yliopistotutkintoa itselleen realistisena tulevaisuutena.

Sosioekonomisella taustalla on vaikutusta oppimistuloksiin, koulutusvalintoihin ja yksilön käsityksiin itsestään.

SUOMESSA ON kiinnitettävä huomiota myös siihen, miten opiskelijan luokkatausta vaikuttaa hänen kokemukseensa akateemisista opinnoista.

Kulttuurinen kuilu lukio- ja ammattikoulutuksen käyneiden välillä on ajoittain suuri, mikä voi jälkimmäisillä johtaa ulkopuolisuuden tunteeseen. Nämä erilaiset lähtökohdat on tunnistettava niin yliopiston kuin opiskelijayhteisönkin toimesta.

Aito sivistysyliopisto ei voi olla elitistinen.

Opiskelijaliike on ollut koulutuksellisen tasa-arvon edistäjä vuosikymmenten ajan. Voimme edelleen aktiivisella vaikuttamistyöllä saada muutosta rakenteellisiin ongelmiin ja lisätä resursseja kaikille koulutusasteille.

Samalla tarvitaan myös kulttuurin muutosta: ammatillisen koulutuksen tuottamien yhteiskunnallisesti välttämättömien ammattien on nautittava samaa arvostusta kuin maisterintutkinto.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *