PASTELLISÄVYISILLÄ, kukkasin koristeluilla sarjakuvateoksen sivuilla lentelee piereskelevä enkeli pimppi paljaana.

Ruuduissa vilisee naishahmoja Britney Spearsista Simone de Beauvoiriin. Käsintekstatut puhekuplat kertovat naisiin kohdistuvasta häirinnästä, hoivatyön epätasa-arvosta, sisäistetystä naisvihasta. Rosoinen, mutta harkittu piirrosjälki tukee teoksen kuvausta ”lempeän määrätietoisesta kapinasta”.

Tamperelaisen Riina Tanskasen, 23, esikoissarjakuvateos Tympeät tytöt – Aikuistumisriittejä (Into kustannus) ilmestyi elokuun 2021 alussa. Esittelytekstinsä mukaan se on ”armoton kuvaus ahtaista asenteista ja arvoista, kehosta ja ulkonäöstä, pelosta ja miellyttämisen halusta”.

Elokuun puolivälissä avautui myös teoksen nimeä kantava taidenäyttely kahvila-viinibaari La Bohémessa, Helsingissä. Esillä ovat Tanskasen teoksen alkuperäiset, käsin piirretyt sivut. Näyttely on auki 12. syyskuuta saakka.

 

TANSKANEN ESITTELEE itsensä taiteilijaksi ja yhteiskunnalliseksi ajattelijaksi. Hän on myös ”(post)-millenniaalien kumouksellisen” verkkomedia Vita Nuovan päätoimittaja sekä kirjallisuustieteen opiskelija Tampereen yliopistossa. Ennen sarjakuvateosta Tanskasen Tympeät tytöt ovat tulleet tutuksi Instagramista. Keväällä 2020 perustettu @tympeattytot-tili on kerännyt reilu 39 000 seuraajaa.

”Sehän on tosi paljon, kun puhutaan suomalaisesta taidetilistä, jonka kulma on yhteiskuntakritiikki”, Tanskanen nauraa. ”Luulin, ettei se ole yleisesti ottaen mikään kauhean mediaseksikäs aihe, mutta olin selkeästi väärässä.”

Tympeät tytöt sai alkunsa Tanskasen turhautumisesta yhteiskuntaan. Tanskanen rakastaa lukemista ja lukee paljon, ”parisataa kirjaa vuodessa”. Mitä enemmän tietoa ja ymmärrystä tuli, sitä enemmän ärsytti. Yhteiskunta tuntui vialliselta. Esimerkiksi maskuliinisuutta arvostetaan feminiinisyyttä enemmän. Myös seksuaalinen häirintä ja väkivalta on normalisoitua.

Syntyi Tympeät tytöt. Se helpotti. Tanskanen koki voivansa vaikuttaa epäkohtiin.

”Jos voin saada edes jotain pientä aikaan, se on parempi kuin lähtötilanne. Tuntuu elintärkeältä, että tämä on myös aktivismin muoto.”

Tanskanen päätti omistaa elämänsä projektilleen, sillä oma rooli yhteiskunnassa tuntui ”ahtaalta ja kamalalta”. Hänellä ei myöskään ollut mitään hävittävää.

”Jos se olisi mennyt pieleen, sillä ei olisi ollut mitään väliä. Oli jotenkin niin toivoton piste. Mutta sitten kaikki kääntyikin päinvastoin.”

”Mielestäni feminismin tarkastelu pelkän sukupuolen kautta jättää monia asioita pimentoon.”

ALOITE TYMPEIDEN tyttöjen saattamisesta kansien väliin tuli kustantajalta. Sopimus solmittiin elokuussa 2020. Käsikirjoittaminen alkoi samana syksynä, ja piirtäminen tammikuussa 2021.

Tanskanen työsti kirjaa täysipäiväisesti, kokonaan käsityönä. Vaikka työtunteja kului, ei Tanskanen kokenut projektia isoksi tekovaiheessa.

”Oli ihanaa tehdä. Teen tätä itseäni varten. Tympeät tytöt on minulle keino selvitä maailmassa järjissäni.”

Tanskasen ihannemaailma olisi puolestaan salliva ja lempeä. Kaikilla olisi lupa olla sellaisia kuin ovat, vapaana yhteiskunnan asettamista normeista ja asenteista. Olisi vapaus olla ”rehellisesti ja rauhallisesti monimutkainen”. Tunteiden osoittaminen olisi sallittua.

”Omaa inhimillisyyttään ei tarvitsisi suitsia mihinkään rooliin tai muottiin.”

Mitä ihannemaailman saavuttaminen vaatii? Tanskasen mukaan tulisi luopua ”monista muistakin hierarkioista ja pyrkimyksistä toiseuttaa toisiamme”. Hän näkee patriarkaatin ja kapitalismin kietoutuvan erottamattomalla tavalla toisiinsa, ja haluaa ”räjäyttää” ne molemmat.

Sukupuolten välistä yhdenvertaisuutta ei ole hänen mukaansa mahdollista saavuttaa ellei myös talousjärjestelmään ja sen aiheuttamiin rakenteisiin puututa.

”Kapitalismi perustuu toiseuttamiselle. Se on hyötynyt siitä, että arvokkaamman maskuliinisuuden ja vähemmän arvokkaan feminiinisyyden asetelma on olemassa. Näin naiset ovat vastanneet hoivasta ja tuottaneet uusia työntekijöitä tuotannon rattaisiin. Sen takia ydinperheen ihanne on voimistunut 1700-luvulta alkaen.”

KIRJASSAAN TANSKANEN kritisoi yksilökeskeistä ”menestysfeminismiä”, joka typistää naisen emansipaation taloudelliseksi itsenäisyydeksi ja kulutusvalinnoiksi. Menestys on yhtä kuin uramenestys ja loppuunpalaminen on yksilön ongelma, joka ratkaistaan terapiassa. Bosslady on valkoinen, hoikka ja keskiluokkainen.

”Suomalaistaustaisen naisen euro on 84 senttiä, mutta maahanmuuttajataustaisen naisen euro on 62 senttiä. Mielestäni feminismin tarkastelu pelkän sukupuolen kautta jättää monia asioita pimentoon. On vaikea saada todellista ymmärrystä pelkästään sen kautta.”

Tympeiden tyttöjen feminismi on intersektionaalista, eli se tunnustaa sukupuolen lisäksi muitakin yksilön asemaan vaikuttavia tekijöitä, kuten rodun ja yhteiskuntaluokan.

”Vaikka mies on lähtökohtaisesti etuoikeutetussa asemassa, on esimerkiksi köyhän miehen positio heikompi kuin yläluokkaisen naisen.”

Helposti lähestyttävä sarjakuvaformaatti tuo intersektionaalisen feminismin aiheet myös sellaisten yleisöjen saataville, joilla ei ole kiinnostusta tai resursseja perehtyä aiheeseen Tanskasen intensiteetillä. Kirjan loppulehdiltä löytyy neljän sivun mittainen lista lähteistä ja inspiraatiosta.

”Pitää tietää, mistä puhuu, jotta voi puhua isoista asioista ymmärrettävällä tavalla.”

VAIKKA INTERSEKTIONAALINEN feminismi on valtavirtaistunut vasta viime vuosina, se ei ole uusi keksintö.

”Intersektionaalisuuden käsitteen ajatellaan perustuvan 1970-luvun rotuerottelua purkavaan liikkeeseen, mutta ilmiöstä ovat puhuneet mustat aktivistinaiset ainakin 1800-luvulta lähtien, kun orjataloutta alettiin purkaa.”

Tanskanen sanoo olevansa paljon velkaa mustille feministisille ajattelijoille kuten bell hooksille (Gloria Watkinsille), Angela Davisille ja Roxane Gaylle.

”Siihen, että Tympeät tytöt on otettu niin hyvin vastaan, vaikuttaa varmasti se, että olen pirtsakka, vaalea sinisilmäinen tyttö. Se tekee aktivismistani helpompaa. Jos olisin ruskea tyttö, voisin saada hirveästi kuraa pelkästään ihonvärini takia. Koska olen valkoinen, kukaan ei keskity ihonväriini, vaan siihen mistä puhun.”

Vaikka Tympeiden tyttöjen näkökulma on länsimaisen tytön näkökulma, Tanskanen haluaa puhua myös muiden intersektioiden ongelmista.

”Rasismia kokevien ihmisten ei tarvitsisi olla yhteiskunnan ainoa rasismista puhuva ääni.”