Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) asiakasmäärä kasvoi vuoden alussa yli kaksinkertaiseksi, kun yliopisto-opiskelijoiden lisäksi myös ammattikorkeakouluopiskelijat siirtyivät sen palveluiden piiriin.

YTHS varoittaa tällä hetkellä verkkosivuillaan, että ruuhkautuneen puhelinpalvelun takaisinsoittoa voi joutua odottelemaan jopa kolmen arkipäivän ajan.

YTHS:n itäisen aluejohtajan Anu Väänäsen mukaan tilanne on poikkeuksellinen.

“Osasimme varautua siihen, että tammikuu tulee olemaan hyvin aktiivinen puhelinliikenteen osalta, koska siellä on varmasti ollut patoutunutta hoidontarvetta. Nyt on ollut päiviä, jolloin puhelumäärät ovat olleet nelinkertaisia aikaisempaan verrattuna”, kertoo Väänänen.

 

”Vaikka tiesimme varautua tähän ruuhkaan, se on silti ollut vielä suurempi kuin alun perin odotimme.”

 

Väänäsen mukaan Jyväskylän alueen noin 11 000 yliopisto-opiskelijan lisäksi nyt myös lähes 7 500 ammattikorkeakoululaista kuuluu YTHS:n palvelujen piiriin. Valtakunnallisesti kasvavaan asiakasmäärään varauduttiin esimerkiksi lähes tuplaamalla työntekijöiden määrä sekä laajentamalla toimipisteiden tiloja.

YTHS:llä tapahtuu Väänäsen mukaan myös isoja säätiön laajuisia toimintatapamuutoksia. Yliopisto- ja ammattikorkeakouluopiskelijoille on esimerkiksi määritelty omat vastuutiimit, jotka vastaavat tiiviisti kyseisen opiskelijaryhmän terveydenhoidosta.

Toinen suuri muutos on digitaalisten palveluiden ja sen myötä hoidontarpeen arvioinnin aukioloaikojen laajentuminen.

 

Myös Self-palvelussa toimiva SelfChat on tällä hetkellä väliaikaisesti suljettu.

 

Patoutuneen hoidontarpeen lisäksi YTHS:n tammikuinen puhelinpalvelun ruuhka on johtunut myös siitä, että vanhat työntekijät ovat perehdyttäneet uusia työtovereita taloon. Tilanteen tulisi kuitenkin tasoittua pian, sillä apukäsien määrä tulee kasvamaan entisestään.

“Ensi viikolla aloittaa seuraava satsi ja sitten helmikuun alussa kolmas, eli uutta väkeä tulee kolmessa syklissä”, kertoo Väänänen.

Myös Self-palvelussa toimiva SelfChat on tällä hetkellä väliaikaisesti suljettu. Työntekijät siirrettiin sen parista purkamaan keskitetysti puhelinpalvelun ruuhkaa. Väänänen kertoo chatin palaavan helmikuussa takaisin normaaliin käyttöön.

“Tässä hetkessä katsoimme tärkeämmäksi saada puhelut purettua”, sanoo Väänänen viitaten chatin sulkemiseen.

 

Alkuvuoden ruuhka on poikinut YTHS:lle odotettavissakin olleen palautevyöryn. Väänäsen mukaan joukkoon on mahtunut kuitenkin myös hyvää palautetta.

“Vaikka tiesimme varautua tähän ruuhkaan, se on silti ollut vielä suurempi kuin alun perin odotimme. Mutta sanotaanko niin, että väki on täälläkin päässä pystynyt joustamaan hyvin ja tekemään esimerkiksi ylitöitä.”

Kasvaneesta asiakasmäärästä huolimatta Väänäsen mukaan YTHS:n palveluiden jonotusajat pyritään pitämään samoissa mitoissa kuin ennen uudistusta.

“Tarkoitus on palvella ihan samalla tavalla, mutta nyt toki tuli kerralla iso joukko ihmisiä, joiden terveydestä emme vielä tiedä”, Väänänen muistuttaa.

 

Laajamittainen opiskelijoiden laskuttaminen näyttäytyykin tällä hetkellä Jaakkolan mukaan mahdottomuutena.

 

Ammattikorkeakoululaisten siirtyminen YTHS:n palveluiden piiriin ei kuitenkaan ole ainoa vuoden alusta voimaan astunut opiskelijaterveydenhuollon muutos. Toinen uudistus koskee uutta terveydenhoitomaksua, joka kaikkien korkeakouluopiskelijoiden tulee maksaa voidakseen käyttää YTHS:n palveluita.

Terveydenhoitomaksusta poikkeuksellisen tekee se, että Kela ei lähetä opiskelijalle laskua, vaan maksu täytyy huomata maksaa oma-aloitteisesti. Kevätlukukauden maksun eräpäivä on 31. tammikuuta.

Korkeakouluopiskelijoiden terveydenhoitomaksusta vastaava Kelan juristi Mari Jaakkola kertoo myös Kansaneläkelaitoksen olevan tilanteessa uuden edessä.

“Meillä ei Kelalla ole toista tätä vastaavaa menettelyä. Muutenkin tämä terveydenhoitomaksun kerääminen on täysin toisen tyyppinen tehtävä kuin mitä Kelalla yleisesti tehdään”, kertoo Jaakkola.

 

Henkilökohtaisen laskun uupuminen ja sitä koskenut viestintä ovat herättäneet opiskelijoissa laajaa ihmetystä. Myös Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta (JYY) otti 19. tammikuuta kantaa Kelan viestinnän riittämättömyyteen koskien terveydenhoitomaksua.

Jaakkolan mukaan opiskeluterveydenhuoltoa koskeva laki määrittää Kelan mahdollisuuksia toimia.

“Laskua ei nykyisen lainsäädännön nojalla voida oikein lähettää opiskelijoille, koska maksuvelvollisten piiri ei ole niin sanotusti ennalta määritelty”, hän sanoo.

Maksuvelvollisuus on Jaakkolan mukaan sidottu opiskelijoiden läsnäoloilmoituksiin, joka tarkoittaa tilanteen elävän jatkuvasti. Opiskelijat voivat esimerkiksi ilmoittautua läsnäoleviksi lukukaudelle terveydenhoitomaksun viimeisenä eräpäivänä tai perua läsnäolonsa koulukohtaiseen eräpäivään mennessä.

Laajamittainen opiskelijoiden laskuttaminen näyttäytyykin tällä hetkellä Jaakkolan mukaan mahdottomuutena.

“Tietysti nyt on se kaikkein haastavin vaihe, kun tämä tulee muutoksena yliopisto-opiskelijoille ja vielä enemmän ammattikorkeakouluopiskelijoille, joille koko YTHS on uusi asia”, huomauttaa Jaakkola.

“Totta kai tulemme tarkastelemaan, onko jatkossa tarvetta muuttaa joltain osin toimintatapojamme esimerkiksi tiedottamisen suhteen — tai pystymmekö vielä joltain osin parantamaan, että tavoittaisimme opiskelijat paremmin”, hän lisää.

 

Kelan 13. tammikuuta julkaiseman tiedotteen mukaan vasta 90 000 opiskelijaa oli maksanut kevään terveydenhoitomaksun. Jaakkolan mukaan maksaneiden luku oli kasvanut 19. päivään mennessä 114 000 opiskelijaan, joka siltikin on vain alle puolet maksuvelvollisten opiskelijoiden määrästä.

Jaakkola uskoo määrän kasvavan lähipäivinä entisestään, sillä Kela lähetti 14. tammikuuta kirjeet kaikille korkeakouluopintoihin läsnäoleviksi ilmoittautuneille opiskelijoille, joiden maksut uupuivat.

Aiemmin tietoon terveydenhoitomaksusta on voinut törmätä esimerkiksi YTHS:n ja Kelan verkkosivuilla sekä eri korkeakoulujen ilmoittautumisjärjestelmissä. Myös ainejärjestöt ja opiskelijakunnat ovat auttaneet tiedon jakamisessa. Lisäksi Kela on tehnyt aiheeseen liittyen useampia media- ja korkeakoulutiedotteita viime syksyn ja alkuvuoden aikana.

 

“Tässä herää kysymys siitä, että pitäisikö Kelalla olla kaikkien [opiskelijoiden] yhteystiedot. Olisiko tämä asia pitänyt hoitaa paremmin?”

 

Kelan viestinnän asiantuntija Siiri Kärkkäisen mukaan Kansaneläkelaitos on saanut muutamia palautteita aiheeseen liittyen.

“Palautetta on tullut muun muassa siitä, että asia on tullut opiskelijan tietoon esimerkiksi sähköisessä opiskelijakortissa tai sosiaalisessa mediassa olevasta mainoksesta eikä henkilökohtaisella viestillä”, kertoo Kärkkäinen.

Kärkkäisen mukaan palautteenantajat ovat toivoneet henkilökohtaista yhteydenottoa maksusta, joka toteutuukin nyt koteihin lähetettyjen infokirjeiden muodossa.

 

Perustuslakiasiantuntija Pauli Rautiaisen mukaan uudessa opiskelijaterveydenhuoltoa koskevassa järjestelyssä on kehitettävää. Yksi kehityskohteista voisi olla paljon huomiota herättänyt laskumenettely.

“Tässä herää kysymys siitä, että pitäisikö Kelalla olla kaikkien [opiskelijoiden] yhteystiedot. Olisiko tämä asia pitänyt hoitaa paremmin?”

Perustuslakivaliokunnassa mukana arvioimassa olleen Rautiaisen mukaan lainvalmistelun yhteydessä tunnistettiin useita syitä sille, miksi Kelasta ei pitäisi tulla opiskelijaterveydenhuollon järjestäjää, mutta hän ei lähde haastattelussa syitä erittelemään.

Järjestely nostaa esiin myös täysin uudenlaisia kysymyksiä. Rautiaisen mukaan kuitenkin sekä lainsäädäntöä että toimintakulttuuria voidaan tarpeen vaatiessa kehittää tulevaisuudessa.

“Jos ajatellaan, että joku henkilö laiminlyö tämän maksun sen takia, että hänelle ei olla siitä tietoa pystytty saattamaan, siitä nousee esiin mielenkiintoisia uusia oikeuskysymyksiä, joihin meillä ei ole tyhjentävää vastausta”, sanoo Rautiainen.