Ei hakutuloksia.

Teksti ja kuva Mikko Hakola

Kasvo: Jukka Maalampi

Jukka Maalampi Seminaarinmäellä

Vaiheikkaan uran tehnyt hiukkasfysiikan asiantuntija Jukka Maalampi on asunut Jyväskylässä ruutukaava-alueella vuodesta 2001 lähtien.

Kolmekymmentä vuotta aiemmin Maalampi oli lähtenyt maailmalle Jyväskylän naapuripitäjältä Petäjävedeltä. Lokakuussa 1950 syntynyt Maalampi muistelee lapsuutensa Jyväskylää: “Se oli se iso kaupunki, missä käytiin jouluostoksilla. Jossain vaiheessa isosisko kävi englannin johdattavia kursseja, ja häntä käytiin autolla hakemassa juuri rakennetulta yliopistolta.”
Maalampi aloitti fysiikan opinnot Helsingin Yliopistossa vuonna 1969. “Helsingissä oli opiskelijoita ympäri maata: kaupunkieliittiä ja kansakoulujen kermaa.”

 

Väitöskirjan tekemisen jälkeen 1981 Maalampi lähti tutkimaan alkeishiukkasia CERNiin, Sveitsiin.

“Siellä oli tutkijoita kaikkialta maailmasta. Aisti kuinka tämä onkin todella suuri juttu; että ihmisiä kaikkialsta maailmasta on saman asian kimpussa. He olivat lukeneet samoja kirjoja opiskellessaan kuin minäkin, meillä oli täysin sama kieli. Siellä huomasi itsekin päässeensä koulutuksessa sille tasolle, että saattoi tehdä tutkimusta, jota muutkin ymmärtävät ja arvostavat.

 

Vuonna 2001 Maalampi haki ja tuli valituksi professuuriin Jyväskylän Yliopistossa.

“Tunnelma ja henki oli täällä ihan erilainen kuin esimerkiksi Helsingissä. Tämä oli vielä verrattain nuori yliopisto, mutta osa professoreista oli jo silloin talon omia kasvatteja, ensimmäistä täällä koulutettua sukupolvea“.

Vuoden 2010 uutta yliopistolakia seuranneet hallintomuutokset iskivät laitoksen paikalliseen henkeen. Laitokselta katosi amanuenssi, joka oli taannut jatkuvuuden, kun johtajat vaihtuivat. Hallintotyöntekijät olivat toimineet osana työyhteisöä ja viereisestä huoneesta oli saanut apua ilman viestittelyä ja tapaamisten sopimisia.

“Tuntui, että laitoksesta katosi sydän. Toki uudet kuviot helpottavat keskushallintoa, mutta eivät ne ole oikein sopineet meidän laitoksellemme. Muutokset toki tuntuvat suurilta kun ne tapahtuvat, mutta kun aika kuluu, niihin varmaan mukautuu.”

“Yliopistolaitoksella on kaksi päätarkoitusta. Yksi on se, että tehdään tutkimusta. Se on lähes kaiken henkilökunnan ykkösprioriteetti. Ja siinä toimintaympäristö ei ole yliopisto, vaan se on kansainvälinen tutkijayhteisö. Avainkysymys on, miten saadaan turvattua jatkuvuus ja resurssit: laiteresurssit ja henkilöresurssit. Toinen tarkoitus on, miten saadaan koulutettua ne ihmiset, joista suurin osa menee vielä toisiin hommiin.”

 

Maalampi oli myös menneellä vuosikymmenellä tiiviisti tekemisissä kansainvälisen Laguna-hankkeen kanssa. Siinä tähdättiin suuren maanalaisen tutkimusaseman rakentamiseen Pyhäsalmen kaivokseen Pyhäjärvelle.

“Kun käytiin suomalaisporukalla tai ulkomaalaisten tutkijoiden kanssa tapaamassa tiedehallinnon edustajia, vastaanotto oli aina nihkeä. Tiedettiin kyllä, että tämä oli kallis hanke, mutta silti oli yllättävä, että sitä ei nähty mahdollisuutena vaan pelkkänä uhkana.”

Hanketta toteutetaan parhaillaan Yhdysvalloissa. Toinen vastaavanlainen neutriinoilmaisin on Japanissa Hidan kaupungissa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *