Vaasan yliopistossa vuoden englantia opiskellut Laura Poranen oli vuonna 2016 kesätöidensä ruokatauolla, kun Facebookissa tuli vastaan linkki hämmentävään uutiseen. Sen mukaan Vaasan yliopiston kielten koulutus ja tutkimus aiotaan siirtää Jyväskylän yliopistoon syksystä 2017 lähtien.

”Ajattelin ensin, että eihän tämä meitä voi koskea, kun olisihan meille kerrottu etukäteen. Laitoin viestiä opiskelijakavereille, ja kaikki olivat ihan pihalla, että mitä tapahtuu”, Poranen muistelee.

Yliopiston sisällä asiasta ei tiedotettu opiskelijoita ennen uutisten ilmestymistä. Saksan opiskelija Taija Keskinen ei ollut tietoinen asiasta, vaikka hän oli ollut opiskelijaedustajana suunnittelemassa seuraavien vuosien opetussuunnitelmaa.

Kaisa Maunuaho ja Salla Mauri olivat vasta vastaanottamassa englannin opiskelupaikkaa, kun asiasta ensimmäisen kerran uutisoitiin. Pari viikkoa myöhemmin he saivat valintakirjeiden yhteydessä infoviestin, että opetus on siirtymässä Jyväskylään.

Lokakuussa asia virallistui, kun Vaasan ja Jyväskylän yliopiston rehtorit allekirjoittivat siirtoa koskevan sopimuksen. Perusteina siirrolle oli, että yliopistot haluavat vahvistaa profiilejaan. Vaasa halusi erikoistua vahvemmin kauppatieteisiin, tekniikkaan, viestintätieteisiin ja hallintotieteisiin, ja Jyväskylän puolestaan halusi vahvistaa kielten painoalaansa.

Monelle paikka oli vaikea, sillä kaikkea Vaasan tarjoamia mahdollisuuksia ei ollut olemassa Jyväskylässä. Esimerkiksi kääntämiseen erikoistumista ja kielikylpyopintoja ei Jyväskylässä ollut tarjolla.

Käytännössä prosessi tapahtui kohdennetuilla siirtohauilla, joita järjestettiin vuosina 2017-19. Näinä vuosina Jyväskylästä paikan vastaanotti yhteensä 153 kandi- ja maisterivaiheen opiskelijaa sekä jatko-opiskelijaa.

Onhan se todettavissa, että siirtyneitä on vähemmän kuin odotettiin.

Iso osa opiskelijoista jäi Vaasaan ja yritti saada tutkintonsa valmiiksi siirtymäaikana vuosina 2017-20. Vuoden 2016 syksyn jälkeen Vaasassa maisteriksi on valmistunut 150-200 henkilöä, ja opintojaan tällä hetkellä yrittää viimeistellä noin 100 henkeä.

Yli 200 opiskelijaa on luopunut opiskelupaikastaan tai hakeutunut muihin opintoihin.
”Onhan se todettavissa, että siirtyneitä on vähemmän kuin odotettiin”, sanoo humanistis-yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan opintopäällikkö Maija Pöyhönen, joka on työskennellyt siirtoprosessissa opiskelijoiden käytännön asioiden parissa.

Siirtoprosessi ei sujunut ongelmitta. Tammikuussa 2017 muutama bussilastillinen vaasalaisia tuli tutustumaan Jyväskylään. Infoissa annettiin tietoja, jotka olivat olleet aivan erilaisia kuin Vaasassa oli kerrottu vain viikkoa aiemmin.

”Jyväskylässä kerrottiin, että voimme hyväksilukea englannin perusopinnot suoraan, mutta kun sanoin, että meidän ohjelmamme on perusopintovaiheessa vielä englanti, nykysuomi ja viestintä, infon pitäjä oli ihan hämillään. Vaikutti siltä, että he eivät tienneet, mitä meille on opetettu”, kertoo Mauri.

Koimme ensimmäistä kertaa tilanteita, joita esimerkiksi yliopistolaki ei ohjeista.

Ensimmäinen haku piti tehdä helmikuussa ja paikat vastaanottaa maaliskuussa. Hakuvaiheessa ei kuitenkaan ollut vielä tiedossa, jatkuuko opetus Vaasassa vielä jossain muodossa syksyllä.
”Meille sanottiin, että hakekaa joka tapauksessa, koska maaliskuussa voi olla vähän enemmän tietoa, ja silloin voi vielä sanoa ei”, Poranen kertoo.

Opintopäällikkö Pöyhösen mukaan viestintää pyrittiin hoitamaan yhteistyössä, mutta se oli haastavaa, sillä operaatio oli ainutlaatuinen.
”Koimme ensimmäistä kertaa tilanteita, joita esimerkiksi yliopistolaki ei ohjeista. Ennakkotapauksia ei ollut, sillä vastaavaa koulutuksen siirtoa ei oltu aiemmin toteutettu. Olemme joutuneet ratkaisemaan, miten esimerkiksi opiskeluoikeuden siirtymiset toimivat. Siinä mielessä tämä on varmasti ollut opiskelijoiden kannalta hämmentävää. Alussa monessa tilanteessa jouduttiin sanomaan, että emme valitettavasti vielä tiedä. Myös tekniset asiat veivät aikaa paljon enemmän kuin ennakoitiin”, Pöyhönen toteaa.

Lopulta Jyväskylän yliopiston koulutussuunnittelijat kävi Vaasassa läpi jokaisen opiskelijan kanssa yksitellen, miten opintojen siirtyminen järjestyy, ja opiskelijoiden mukaan hyväksilukemiset onnistuivat joustavasti. Tuntuma oli, että henkilökunta molemmissa yliopistoissa tekivät paljon töitä sen eteen, että siirtyminen olisi mahdollisimman vaivatonta käytännön tasolla.

Noin 80 prosenttia kaikista Vaasasta siirtyneistä opiskelijoista tuli Jyväskylään ensimmäisessä hakuikkunassa ja aloitti opintonsa Jyväskylässä syksyllä 2017. Ongelmat eivät päättyneet siihen, sillä esimerkiksi englannin kursseille oli ruuhkaa.
”Niitä ei oltu järjestetty sen enempää edelliseen vuoteen verrattuna. Oppiaineella tuli aika kiire järjestää lisäryhmiä. Sittemmin henkilökuntaa on kyllä palkattu lisää”, Maunuaho kertoo.

Mieluummin olisin tehnyt opintoni loppuun Vaasassa.

Uuteen opiskeluympäristöön kotiutuminen ei myöskään mennyt mutkattomasti. Esimerkiksi englannin kielessä oli linjaus, että vuoden Vaasassa opiskelleet otettiin mukaan Jyväskylässä uusien opiskelijoiden tutorointiin, mutta sitä kauemmin opiskelleet joutuivat erilliseen ohjausryhmään. Vanhemmat opiskelijat eivät muun muassa saaneet ainejärjestöjen tervehdyskirjeitä, joissa vinkattiin liittymään erilaisiin ainejärjestön sosiaalisen median ryhmiin.
”Se harmitti todella paljon, koska uusiin ihmisiin tutustuminen vaikeutui”, Poranen sanoo.

Poranen ja Maunuaho löysivät lopulta uusia ystäväpiiriä ainejärjestön hallitukseen lähtemisen kautta. Keskinen kertoo tutustuneensa ihmisiin opettajaharjoittelussa. Viime syksyn siirtoikkunassa Jyväskylään tullut Mauri taas sanoo viettävänsä aikaa lähinnä vanhojen vaasalaisten tuttujen kanssa.
”Näin vanhempana opiskelija ei oikein jaksa lähteä enää aktiivisesti asioihin mukaan. Mieluummin olisin tehnyt opintoni loppuun Vaasassa”, Mauri toteaa.
”Jos on ollut heikommat resurssit lähteä selvittelemään, miten porukkaan pääsee mukaan, on varmasti aika nopeasti tippunut”, Poranen pohtii.
”Tunnen myös muutamia opiskelijoita, jotka ovat lopettaneet opintonsa Jyväskylässä jo vuoden jälkeen. He eivät saaneet kavereita, eivät käynyt missään tai päässeet edes kursseille, kun ei he eivät käyneet infoissa”, Maunuaho sanoo.

Dramaattisilta työsuhteiden katkeamisilta vältyttiin

Jyväskylän yliopiston koulutuspalvelujohtaja Mari Ikosen mukaan Vaasan prosessista on ainakin opittu se, että kokonaisten oppiaineiden siirtäminen yliopistosta toiseen ei ole helppoa. Käytäntöjä ei ole valmiiksi olemassa.

”Tämänkaltaiset siirrot ovat hyvin haasteellisia ja moniulotteisia prosesseja, jotka vaativat paljon suunnittelua ja hyvää varautumista. Opiskelijan elämään vaikuttaa hyvin paljon muutkin asiat kuin opinnot, kuten perhe, harrastukset ja muut opiskelukaupunkiin syntyvät siteet, joten kaikille lähteminen ei todellakaan ole itsestäänselvyys”, Ikonen pohtii.

Ikosen mukaan kielten oppiminen ja opetus on ollut pitkään yksi Jyväskylän yliopiston painopisteistä, ja hän kokee siirron tuoneen sille lisäarvoa. Valtakunnallisesti muissa yliopistoissa on nähty vieraiden kielten supistamista, mutta Jyväskylässä on päätetty tehdä toisin. Profiloitumista hän pitää edelleen hyvänä asiana koulutuksen laadun kannalta.

”Profiloitumista voi kuitenkin tehdä monella eri tavalla. Alojen vahvistaminen ja sisältöjen lisääminen tai vähentäminen ovat varmasti toimivimpia ja helpompia tapoja tehdä profilointia”, Ikonen sanoo.

Jyväskylän yliopiston JUKO:n pääluottamusmies Erja Kosonen kertoo olevansa kokonaisuudessaan tyytyväinen siihen, miten yliopisto on prosessia hoitanut yliopiston työntekijöiden kohdalla. Vaikka asia tuli myös molempien yliopistojen henkilökunnalle yllätyksenä, Jyväskylän yliopiston toiminnasta on jäänyt positiivinen kuva.

”Yliopiston johdolla, luottamusmiehillä ja työntekijöillä oli yhteinen tahtotila hoitaa asiaa mahdollisimman pienin vaurioin. Kaikille Vaasan henkilökunnasta oli suunnitelma, miten he olisivat voineet työskennellä Jyväskylässä, mutta osa teki sitten omia ratkaisujaan”, Kosonen kertoo.

Lopulta henkilöstön osalta kenellekään ei jäänyt tilannetta, että olisi joutunut työttömäksi tai että työsuhde olisi katkennut dramaattisesti. Ne jotka Jyväskylään eivät suoraan halunneet siirtyä ovat joko eläköityneet tai hakeutuneet muualle töihin.