Opiskelijoiden väsymistä ja mielenterveyden ongelmia on puitu julkisissa keskusteluissa kuluvana vuonna.

Aihetta sivuavista yksittäisistä teksteistä eräs kuohutti tänä kesänä erityisesti tunteita: Helsingin Sanomien Lontoon-kirjeenvaihtajan Annamari Sipilän kolumni (HS 7.7.) vähätteli satiirisesti yliopisto-opiskelijoiden väsymistä. Kolumni oli otsikoitu “Voi raukkaparkaa – hän on yliopisto-opiskelija”.

Opiskelijoiden hyvinvointia edistävän Nyyti ry:n hankekoordinaattori Sini Forssell näkee mediassa myös paljon fiksuja puheenvuoroja mielenterveydestä.  

“Siihen olen kiinnittänyt huomiota, että yksittäinen media voi välittää lukijoille aiheesta keskenään ristiriitaisia viestejä. Saman lehden kansien sisällä saatetaan käsitellä yhtäältä opiskelijoiden mielenterveyden ongelmia ja toisaalta esitellä ihannoivasti “superopiskelijoita”, jotka menestyvät elämässään.” 

 

Nyytin hankepäällikön Laura Heimosen mukaan joillakin yhteiskunnallisilla keskustelijoilla ei ole realistista kuvaa opiskelijoiden arjesta.

“Faktat eivät poistu niiden ohittamisella. Esimerkiksi 2000-luvulla opintotuen vahva lainapainotteisuus ja tiukemmat tutkintoajat ovat kuormittaneet opiskelijoita henkisesti. Opiskelijat hakeutuvat terveydenhuollon palveluihin mielenterveyden syistä useammin, kuin aikaisemmin.” 

Nyytin työntekijät avaavat mielellään opiskeluun liittyviä myyttejä. Painostusta opintojen suorittamiseen tehokkaasti ja tavoiteajassa saattaa leimata vaikkapa oletus, että menneet sukupolvet hoitivat tehtävät tehokkaammin. 

“Esimerkiksi opintoihin sitoutumista havainnollistavat tilastot olivat 1970-luvulla melko samanlaiset, kuin nykyään”, Heimonen huomauttaa. 

 

Nyyti ry on valtakunnallinen yhdistys ja toiminut vuodesta 1984. Sosiaali- ja terveysministeriö tukee yhdistyksen hankkeita Veikkauksen tuotoilla. 

“Uusimmassa hankkeessa nimeltään Myötätuntoa korkeakouluihin Jyväskylän yliopisto on pilottiyliopistona. Hankkeen tarkoituksena on korkeakoulujen kilpailuhengen keskellä auttaa niin opiskelijoita kuin oppilaitosten henkilökuntaa rakentamaan myötätuntoista toimintakulttuuria”, Laura Heimonen kertoo. 

“Käytännössä se tarkoittaa, että toteutamme opetus- ja ohjaustehtävissä toimivalle yliopiston henkilöstölle koulutusta, jonka tavoitteena on kehittää myötätuntoa työyhteisöissä”, Heimonen tarkentaa.

“Opiskelijoille käynnistetään tänä syksynä vertaismentorointiryhmiä, joissa he voivat tutustua myötätuntoiseen toimintaan”, Sini Forssell kertoo. 

Forssellin mielestä myötätunnon käsitteeseen liittyy ennakkoluuloja ja väärinkäsityksiä. Sellaisia ovat ajatukset, joiden mukaan myötätunto on voivottelua, sääliä tai pelkkää empatian tunnetta.  

“Hanke korostaa, että myötätunto on tuntemuksen lisäksi konkreettisia tekoja. Myötätunnon eli vastoinkäymisissä myötäelämisen ja tukemisen rinnalla tärkeänä kulkee myös myötäinto eli toisen puolesta iloitseminen onnistumisen hetkillä”, Forssell luonnehtii. 

“Itsemyötätunto on myös olennainen käsite koulutuksessa. Tutkimuksista tiedämme, että ihmisen rakentava ja lempeä suhtautuminen itseensä vaikuttaa kykyyn toimia myötätuntoisesti myös muita kohtaan”, Heimonen valaisee.