Ei hakutuloksia.

Teksti Janne Uusitupa

JklOpenissa laboratoriona on koko kaupunki – Projekti kerää dataa siitä, onko baariin jonoa tai teillä ruuhkaa

JklOpen-projektissa kerätään ihmisvirroista dataa, jota voivat hyödyntää esimerkiksi yritykset. Kuva: Jaana Kangas

IT-tiedekunnassa kehitetään avoimen datan alustaa, jossa kaupungista kerätään dataa kaikkien hyödynnettäväksi.

Hyllyt ovat täynnä johtoja, piirilevyjä, tietokoneita ja pahvilaatikoita. Pöydällä seisoo tyhjistä kahvimukeista rakennettu pyramidi. Pyramidin juurella on Miika Kulmala, joka jättimäisen monumentin lisäksi rakentaa JklOpen-projektin web-sovelluspuolta.

”Approilta tulee paljon mielenkiintoista dataa. Harmi, ettei sensoreita ole keskustassa tämän enempää,” hän pohtii ja napsuttelee koodieditorin ja selaimen välillä.

Selaimessa on auki myös JklOpenin hallintapuoli, joista näkee koko kerätyn datan historian. Rallit ja SuomiPop-festivaalit olivat ensimmäisiä kesän massatapahtumia, joista on tullut mielenkiintoisia tilastoja. Niistä näkee, milloin ihmismassat ovat tulleet ja mille alueille, milloin on huippumäärät ja milloin alkaa hiljenemään. Havainnot voi myös summata yhteen.

”Valon kaupunki -festivaali on meidän laskureiden mukaan kerännyt 45 000 laitehavaintoa torstai–sunnuntai -välillä”, tiedekunnan projektipäällikkö Riku Immonen sanoo. ”Ei se kauhean väärinkään voi olla, kun viime vuoden kävijäarvio oli sata tuhatta.”

Datalla yritetään vastata muun muassa seuraaviin kysymyksiin: Onko Esciin tänään jonoa? Kannattaako juuri nyt lähteä autolla keskustaan?

IT-tiedekunnassa kehitetään avoimen datan alustaa, joka tulevaisuudessa palvelee yrityksiä ja kaupunkilaisia mittaamalla liikenteen ja jalankulkijoiden virtoja. Dataa kerätään muun muassa wifi-laitelaskureilla.

Datalla yritetään vastata muun muassa seuraaviin kysymyksiin: Onko Esciin tänään jonoa? Kannattaako juuri nyt lähteä autolla keskustaan? Mihin aikaan Kirkkopuistossa on eniten väkeä arkipäivisin? Onko bussi 18 tulossa Kortepohjaan vai missä se viipyy?

Yritykset hyötyvät datasta eniten: sillä voi muun muassa ennustaa ruuhkavuoroja ja optimoida palveluita.

Projekti on osa IoT:sta liiketoimintaa -hanketta, jota on ollut rahoittamassa Euroopan Aluekehitysrahasto EAKR, asiakasyritykset ja Jyväskylän kaupunki. Kaupunki on kiinnostunut siitä, millä keinoilla kaupungissa liikutaan ja mitkä ovat aktiivisimpia solmukohtia.

Tällä hetkellä sovellus näyttää ihmismäärien muutokset keskusta-alueilla, junien sijainnit ja saapuvat junat, sekä parkkihallien käyttöasteen. Suunnitteilla on kerätä yhteen dataa myös bussien reaaliaikaisesta sijainnista, risteyksien ylittäneiden autojen lukumäärästä ja tietöistä.

Kuvakaappaus JklOpen-sovelluksesta.

Osana JklOpen-alustaa ovat laitelaskurit, jotka arvioivat ihmismäärää niiden kantamien laitteiden perusteella. Laitteet havaitaan wifi-signaalien avulla, joita puhelimet lähettävät, kun niissä on langaton lähiverkko päälle kytkettynä. Ihmisiä ei kuitenkaan seurata tai yritetä yksilöidä datasta.

”Laitelaskuri laskee ainoastaan niiden laitteiden ja puhelinten lukumäärän, joissa on wifi päällä. Verkkoliikennettä ei kerätä tai käyttäjiä ei seurata millään tavalla sen kummemmin. Tässä ollaan oltu tarkkana”, Immonen sanoo.

Hän kertoo eräässä esittelyssä yleisössä olleen miehen julistaneen pistävänsä wifin heti pois päältä datan keruun pelossa. Reaktio on ymmärrettävissä, kun miettii miten paljon suuryritykset keräävät käyttäjistä dataa oman liikevoittonsa parantamiseksi – varsinkin, jos haluaa pitää yksityisyydestään kiinni.

Laitelaskureiden teknistä puolta toteuttamassa mukana ollut Pyry Kotilainen vahvistaa datan olevan anonyymiä.

”Meidän laitteet eivät kerää muuta dataa kuin kokoomanumeron havaituista laitteista”, hän toteaa.

Koska tieto pohjautuu wifi-signaaleihin, joita kaikkien ihmisten taskuista ei automaattisesti lähde, luku on vain arvio. Tutkimus keskittyy seuraavaksi muuan muassa siihen, mikä on laitehavaintojen ja todellisen ihmismäärän suhde, ja voiko datasta edes tehdä tällaista arviota riittävän tarkasti.

 

Ympäri kaupunkia asetetut laitelaskurit nappaavat tietoa lähellä olevien, wifiä käyttäven laitteiden määrästä.

 

Miksi kaupungilta kerätään dataa ja julkaistaan kaikkien saataville? Avointa dataa voi kuka tahansa hyödyntää, ja siten se on otollista uusille bisnesideoille. Näitä ideoita opiskelijat pohtivat muun muassa tietojärjestelmätieteiden startup-kursseilla.

”Dataa voi käyttää vaikkapa tekoälyn syötteenä. Siitä voi sitten seurata, milloin kannattaa mennä hot dog -kärryn kanssa keskustaa kiertämään”, Immonen sanoo.

Projektissa on tarkoitus testata tekoälyä ihmismäärien ennustamisessa eri paikoissa. Nämä ovat vielä suunnitelmia, ja joitakin kokeiluja on vasta tehty. Kotilainen on skeptisempi avoimen datan hyötyjen suhteen.

”Tässä muodossa data ei ole vielä hyödyllistä opiskelijoille, ennen kuin saadaan bussit ja liikennevirrat mukaan”, hän pohtii.

Linkin kanssa on tehty alustavia neuvotteluja bussien ottamisesta mukaan projektiin ainakin bussien sijainnin osalta. Lupien saaminen uuden datan keräämistä varten on pitkä ja työläs prosessi. Tavoitteena on saada jonkinlainen hyödyllinen kokonaisuus ensi kevääseen mennessä.

 

Tarkat speksit

  • Wifi-laitelaskurilla lasketaan WiFi-kanavilla kuultujen laitteiden lukumäärää broadcast-viestien avulla.
  • Laite lähettää summat Digitan LoRaWAN-verkon ylitse tukiasemille, joita on mm. yliopiston katolla. Tiedot pusketaan LoRaWAN-verkosta https-yhteydellä tietokantaan, josta ne koostetaan frontille.
  • Jklopen.fi backend pyörii node.js:n päällä, frontend mm. React ja Mapbox -komponenteista.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *