Ei hakutuloksia.

Teksti  Jarno Liski

Datavaaleista tuli totta

Kunnallisvaalit olivat ensimmäiset vaalit, joissa Oikeusministeriö ja Tilastokeskus tosissaan pyrkivät huomioimaan avoimen datan näkökulmat. Ehdokasasettelun päätyttyä ministeriö ja Tilastokeskus julkaisivat kattavat ehdokastiedot avoimena datana.

Kansan muisti ry:n ympärille organistoitunut avoimen datan aktiivien joukko pyrki osaltaan myötävaikuttamaan siihen, että dataa avattiin sekä siihen, että dataa käytettiin.

 

Datavaalit.fi -verkkotunnuksen alle pyrittiin keräämään mahdollisimman kattavasti avointa vaalidataa. Vielä näissä vaaleissa ei dataa saatu aggregoitua parhaalla mahdollisella tavalla kansalaisten ja median käyttöön, mutta valtava harppaus avoimempaan suuntaan otettiin.

Datavaalit hyödynsi myös muuta kuin viranomaisdataa. Esimerkiksi Yleisradion ja Helsingin Sanomien vaalikonedatasta koodarit poimivat ehdokkaiden Facebook- ja Twitter-tunnukset, joista rakennettiin palvelu, joka antoi yhdellä sivulla seurata ehdokkaiden some-syötteitä. Näkymää pystyi myös rajaamaan kunnan ja puolueen mukaan.

 

Myös vaalirahoitusdata pantiin hyötykäyttöön. Datavaalit-hankkeen koodarit tekivät niin sanotun scraperin, joka kävi tietyin väliajoin toteamassa kampanjarahoitusta koskevien ennakkoilmoitusten tilanteen. Näin nähtiin koko ajan, miten eri puolueet ja kunnat vertautuivat keskenään rahoituksen avoimuuden suhteen.

Myös ilmoitusten jättötahti dokumentoitui näin jälkipolville. Keskisuomalainen kertoi kaikkien vihreiden ehdokkaiden jättäneen ennakkoilmoituksen rahoituksestaan, mutta ministeriön palvelusta ei näy, että kolmannes ilmoituksista jätettiin vain päivä-pari ennen varsinaista vaalipäivää.

Piraattipuolue oli ilmoittanut rahoituksestaan 100-prosenttisesti jo kaksi viikkoa ennen vaaleja. Muiden puolueiden ehdokkaista alle puolet vaivautui jättämään vapaaehtoisen ennakkoilmoituksen.

 

Maakunnalliset mediat eivät avointa dataa vielä juuri hyödyntäneet uutisoinnissaan. Sen sijaan valtakunnallinen media käytti jo tietovarantoja hyväkseen. Kaikista suurimmassa roolissa olivat kuitenkin tavalliset kansalaiset, jotka tekivät avoimena datana jaetuista vaalikonevastauksista sekä virallisista ehdokastiedoista omia analyysejään vimmatusti.

 

Erilaisia verkkokeskusteluissa esiinnousseita hypoteeseja testattiin datalla. Minäkin selvitin lukijan pyynnöstä, olisiko niin, että perussuomalaiset ovat saaneet heikommin ääniä siellä, missä heillä on kuluvalla kaudella ollut iso valtuustoryhmä.

Eivät olleet. Kannatus oli kasvanut tasaisesti riippumatta viime vaalien kannatuksesta. Lisäksi perussuomalaisten istuvista valtuutetuista kaksi kolmasosaa oli lisännyt kannatustaan näissä vaaleissa. Muiden eduskuntapuolueiden jatkokautta hakevien kuntavaaliehdokkaiden kannatus oli pudonnut viime vaaleista kahdella kolmesta. Data antoi mahdollisuuden puhua faktoista arvailujen sijaan.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *