Toimeentulotuella elävien opiskelijoiden määrä on puolittunut viime keväästä. Syynä on opintolainan muutos, joka pakottaa opiskelijat ottamaan enemmän velkaa ennen kuin he ovat oikeutettuja toimeentulotukeen.

Kelan tilastojen mukaan toukokuussa 2017 lähes 15 000 opiskelijaa sai perustoimeentulotukea. Elokuussa opintolainan valtiontakauksen määrä nousi 400 eurosta 650 euroon opintotukikuukautta kohti.

Muutos näkyi heti toimeentulotukea nostaneiden opiskelijoiden määrässä. Syyslukukauden alkaessa toimeentulotukea nosti enää vajaa 8500 opiskelijaa. Tammikuuhun 2018 mennessä määrä laski edelleen reiluun 7000 opiskelijaan.

Perustoimeentulotuen maksaminen siirtyi kunnilta Kelalle vuoden 2017 alussa, mutta kunnat pystyivät maksamaan toimeentulotukea maaliskuun loppuun saakka. Ensimmäiset vertailukelpoiset tilastot ovat vuoden 2017 huhtikuulta.

Toisaalta lainaa saa enemmän, toisaalta sitä on pakko ottaa enemmän.

Opiskelija voi saada toimeentulotukea, jos opinto- ja asumistuki yhdessä opintolainan kanssa eivät riitä kattamaan elinkustannuksia tai jos opiskelija ei ole oikeutettu opintotukeen, esimerkiksi opintotukikuukausien loppumisen vuoksi, eikä hänellä ole muita tuloja.

Kela katsoo opintolainan, toisin kuin muut lainat, tuloksi ja osaksi opiskelijan opintotukea. Opintolaina on pakko nostaa kokonaan ennen kuin voi saada toimeentulotukea.

Opintolainan nosto pakottaa köyhän opiskelijan ottamaan velkaa entistä enemmän selvitäkseen, mikäli opintotuki ei riitä elämiseen ja töitä opiskeluiden sivussa ei ole.

”Se on kaksiteräinen miekka. Toisaalta lainaa saa enemmän, toisaalta sitä on pakko ottaa enemmän”, pääsuunnittelija Heidi Kemppinen Kelalta toteaa.

Yleisesti ottaen opiskelijat eivät yleensä joudu pitkään elämään toimeentulotuella.

Perustoimeentulotuki on viimesijainen yhteiskunnan myöntämä tuki. Sitä voi saada, jos tulot eivät muuten riitä elämiseen. Jos hakijalla ei ole muita tuloja, toimeentulotuen perusosa yksinasuvana on 491 euroa kuukaudessa.

Sen lisäksi hakija voi saada yleistä asumistukea. Kaikki muut tulot ja tilillä olevat rahat vähennetään perusosasta, ja sitä pitää hakea erikseen joka kuukausi.

Toimeentulotuella eläminen opiskeluaikoina näyttää tilastojen valossa olevan nuorten juttu. Alle 20-vuotiaista opiskelijoista noin 2600 nosti toimeentulotukea tammikuussa 2018. 20–24-vuotiaista toimeentulotuella eli reilut 2300 opiskelijaa.

”Suurin osa alle 20-vuotiasta on varmaankin 18-vuotiaita toisen asteen koulutuksessa olevia, jotka saavat hakea nyt toimeentulotukea vanhemmistaan riippumatta”, Kemppinen arvioi.

Yleisesti ottaen opiskelijat eivät yleensä joudu pitkään elämään toimeentulotuella. Kela on maksanut 13 kuukauden aikana toimeentulotukea noin 34 500 opiskelijalle. Heistä lähes puolet nosti tukea vain 1–2 kuukautta. Vain noin 260 opiskelijaa nosti toimeentulotukea yli vuoden.

Vie aika paljon kapasiteettia opiskelulta, kun joutuu syynäämään ja miettimään tuli perseen alla rahaa ja paperitöitä koko ajan.

Toiset ovat kuitenkin pakotettuja opiskelemaan opintotuella pitkiäkin pätkiä. Yksi heistä on kolmatta vuotta Jyväskylän yliopistossa filosofiaa opiskeleva Akseli Hiltunen.

”Olen opinnäytetyötä valmis yhteisöpedagogi ammattikorkeakoulusta, jossa opiskelin nelisen vuotta. Tulin Jyväskylän yliopistoon opiskelemaan filosofiaa, opintotukikuukaudet loppuivat ja nyt olen ollut pari vuotta pääasiassa toimeentulotuella.”

Hiltunen ei ole systeemin suuri ystävä, vaikka rahaa tuleekin enemmän kuin mitä hän saisi opintotukea.

”Töiden tekeminen on erittäin vaikeaa. Kela syynää tarkasti, olenko saanut rahaa muualta. Jos olen, se vähennetään toimeentulotuesta.”

Hiltusen mielestä on hyvä, että yhteiskunta tarjoaa tuen, mihin turvautua. Ongelma on siinä, miten se on toteutettu.

”Vie aika paljon kapasiteettia opiskelulta, kun joutuu syynäämään ja miettimään tuli perseen alla rahaa ja paperitöitä koko ajan.”

 

Toimeentulotukea saadakseen on Kelalle toimitettava iso pino liitteitä. Toimeentulotukea haetaan erikseen kerran kuukaudessa, joten Kelalle on toimitettava joka kuukausi tiliotteet viimeiseltä parilta kuukaudelta sekä tositteet muista kuluista, kuten sähkö- ja vesilaskuista.

Toimeentulotuki pitää lain mukaan myöntää viimeistään seitsemän arkipäivän sisällä sen hakemisesta. Käytännössä seitsemän päivää on kuitenkin minimiaika, jossa tuki myönnetään.

Jonot ovat olleet huomattavasti pidempiäkin, erityisesti ensimmäisinä kuukausina, kun toimeentulotuki siirrettiin Kelalle.

Akseli Hiltusen on pitänyt suunnitella rahankäyttöään tarkkaan, että hän selviää päätöksen saamiseen asti. Parhaimmillaan siihen on mennyt puolisen kuukautta.

”Usein päätöstä käsittelee useampi ihminen, joten rikkinäinen puhelin muodostuu ongelmaksi. Liitteitä ei oteta huomioon, ja joudun soittelemaan perään. Palvelu on kyllä hyvää, kunhan soittaa virkailijalle”, Hiltunen toteaa.

”Kirjanpito, syynääminen ja tuen hakeminen vievät usein muutaman päivän kuukaudesta”, hän jatkaa.

Haluaisin ottaa duunia vastaan, mutta siinä ei ole minulle järkeä toimeentulotuen takia.

Kesäisin Hiltunen tekee töitä ja voi elää omilla tuloillaan. Kokopäivätyön tekeminen opiskelijana ei Hiltusen mukaan ole mahdollista, mutta hän tekisi mielellään osa-aikaisia töitä toimeentulotuen nostamisen sijasta. Työn ja toimeentulotuen yhdistäminen ei kuitenkaan ole täysin ongelmatonta.

”Teen joskus keikkatöitä, mutta niistä saatu palkka vähennettäisiin suoraan toimeentulotuesta. Siksi pyrin nostamaan niistä palkkiot kesäisin, kun teen muutenkin töitä. Tai jouluisin, kun saan veronpalautukset enkä niiden takia saisi toimeentulotukea muutenkaan” Hiltunen selvittää.

Hiltusen mielestä Suomessa pitäisi siirtyä perustuloon, sillä yhteiskunta on menossa silpputöitä kohti. Nykyinen systeemi on kankea ja armoton.

”Haluaisin ottaa duunia vastaan, mutta siinä ei ole minulle järkeä toimeentulotuen takia. Enkä saa keikkatöistä tarpeeksi rahaa elääkseni vain niillä. Eläisin paljon, paljon mieluummin taas opintotuella, vaikka se onkin parisataa euroa pienempi.”