Ei hakutuloksia.

Teksti Valtteri Parikka

Rajat kiinni ja Suomi takaisin – Luokanopettaja Laura Huhtasaaresta tuli tasavallan kiistellyin presidenttiehdokas

Laura Huhtasaari, alumni, presidenttiehdokas

Suomen presidenttinä Laura Huhtasaari korostaisi isänmaallisuutta ja perinteisiä suomalaisia arvoja. Kuva: Joonas Pikkarainen

Perussuomalaisten presidenttiehdokas Laura Huhtasaari valmistui luokanopettajaksi Jyväskylän yliopistosta vuonna 2004. Nyt hän pyrkii Suomen tasavallan presidentiksi iskulauseenaan ”Suomi takaisin”. Mutta uskooko hän itsekään voittoonsa?

Kuvittele Sibeliuksen Finlandian mahtipontiset alkutahdit. Kuvittele multaiset työmiehen kädet. Kuvittele tavallisia, rehellisiä ihmisiä ympäri Suomen. Ihaile tyyntä merimaisemaa, jossa auringonsäteet heijastuvat veden pinnasta. Katso joutsenten lentoa ja pellolla suutelevaa avioparia.

Viimein istu auton takapenkille ja näe vieressäsi nukahtanut pieni lapsi, jonka suu on värjäytynyt mustikoista metsäretken jälkeen. Tunne suomalaisuus sydämessäsi.

Tai sitten katso vain Laura Huhtasaaren presidentinvaalikampanjan avaukseen tehty kuvashow Youtubesta. Siitä löydät kaikki edellä mainitut elementit.

Video on paitsi kliseisen populistinen kuvaus supisuomalaisesta mielenmaisemasta, niin myös tietynlainen Huhtasaaren poliittinen päämäärä.
Se on kuva EU:sta eronneesta Suomesta, jossa ”kenenkään ei tarvitse pelätä”. Samalla se on kuva Suomesta, jossa rajat ovat kiinni ja homot eivät astu avioliittoon.

Samalla se on kuva Suomesta, jossa rajat ovat kiinni ja homot eivät astu avioliittoon.

Laura Huhtasaari on 38-vuotias kiireinen perussuomalaisten presidenttiehdokas. Hän on tämän vuoden ehdokkaista selvästi kokemattomin poliitikko. Kun Huhtasaari syntyi Vilppulassa vuonna 1979, ehdokkaista kokenein eli Paavo Väyrynen oli toiminut jo yhdeksän vuotta kansanedustajana. Huhtasaari pääsi eduskuntaan edellisissä vaaleissa vuonna 2015.

Siviiliammatiltaan hän on opettaja. Jyväskylän yliopistosta Huhtasaari valmistui luokanopettajaksi ja kasvatustieteiden maisteriksi vuonna 2004. Helsingin yliopistosta hän hankki pätevyydet uskonnon ja erityisopettajaksi. Opettajuutta hän muistelee lämmöllä.

”Opettajan työ on maailman tärkein työ. Oikeastaan kaipaan välillä takaisin niihin hommiin.”

Nopeasti kuitenkin selviää, että Huhtasaari puhuu tällä hetkellä mieluummin nykyisestä ammatistaan. Hänen silmistään paistaa roihuava aatteen palo ja suu käy kuin ompelukone, kun hän pääsee kertomaan, miksi vaihtoi opettamisen toiseen kutsumusammattiinsa, politiikkaan.

”Se oli EU-kriisi. Tajusin, että olemme ainoa pohjoismaa eurossa. Olimme antaneet rahapoliittisen suvereeniuden pois. Siihen minä heräsin. Halusin muuttaa maailmaa.”

Laura Huhtasaari pyrkisi presidenttinä pitämään aina puheyhteyden Venäjään, mutta ottaisi etäisyyttä suurvaltojen konflikteihin. Kuva: Joonas Pikkarainen

Poliitikkona Huhtasaari tunnetaan vastarannan kiiskenä. Hän on usein voimakkaasti eri mieltä muiden poliitikkojen kanssa. Hän esittää mielipiteitään hyvin kärkkäästi ja itsevarmasti. Hän selvästi nauttii siitä, kun saa olla eri mieltä ja argumentoida.

Häntä on kritisoitu monesta syystä: rasismista, lapsiensa tuomisesta julkisuuteen, Suomi 100 -ilmeen varastamisesta, Marine Le Penin matkimisesta ja paljosta muusta. Samalla hänen kannattajansa pitävät häntä ainoana kunnon vaihtoehtona presidentiksi.

Myös presidentinvaalitenteissä hän on kohdannut piikikkäitä kommentteja. Ensimmäisessä presidentinvaalitentissä RKP:n ehdokkaan Nils Torvaldsin piti kehua Huhtasaarta, mutta hän ei keksinyt muuta positiivista sanottavaa kuin sen, että Huhtasaari on nainen.

Kaikkia ideologioita pitää saada haastaa, mutta kyllä tämä on koulukiusaamiseksi mennyt.

Sitten on tietysti se yksi detalji, joka uskovaisen Huhtasaaren kohdalla nostetaan aina eritoten esille. Hän ei nimittäin usko evoluutioteoriaan. Se tulee puheeksi tässäkin haastattelussa. Nyt hän kertoo, miltä se tuntuu.

”Minusta on alkanut tuntua siltä, että olen ainoa, jolla ei ole vakaumuksen vapautta. Kaikkia ideologioita pitää saada haastaa, mutta kyllä tämä on koulukiusaamiseksi mennyt.”

Hän kertoo kuitenkin ymmärtävänsä, miksi tähän aina tartutaan, ja korostaa, että sananvapaus koskettaa myös hänen arvosteluaan. Silti Huhtasaaren mielestä asiasta jauhetaan liikaa.

”Sen kritiikin ymmärrän, mutta sitä en ymmärrä, miksi sitä käytetään koulukiusaamiseen. Kyseessä on uskon asia.”

Huhtasaari on muutenkin sitä mieltä, että lehdistö ei kohtele häntä tasapuolisesti muiden ehdokkaiden kanssa. Hän uskoo siihen, että media tarvitsee aina ”sylkykupin” ja tällä hetkellä hän on saanut tämän roolin. Kieltämättä Huhtasaaresta kertovat artikkelit ovat usein hyvin erilaisia kuin muista poliitikoista tehdyt haastattelut.

Huhtasaaren mukaan hänen haastatteluissaan keskitytään usein johonkin muuhun kuin siihen, mitä asioita ja aatteita hän ajaa.

Jos Laura Huhtasaaren pitää valita EU:n ja Naton välillä, hän valitsee Naton. Kuva: Joonas Pikkarainen

No, nyt hän saa pikaisesti kertoa, millainen olisi Suomi, jos hän saisi yksin päättää. Kaikki rakentuisi kolmen tukipilarin ympärille: EU-ero, maahanmuuton jarruttaminen ja suomalaisen identiteetin varjeleminen. Kaikki tiedetään kiistellyiksi teemoiksi päivänpoliitikassa.

Pääpointti on se, että Suomi eroaa EU:sta ja eurosta.

”Suomi olisi Pohjolan Sveitsi. Olisimme maailman kilpailukykyisin maa. Meillä olisi suora demokratia ja päättäisimme itsenäisesti omista asioistamme.”

EU-erosta ”säästyvät rahat” Huhtasaari kohdistaisi omaishoitoon, vammaispalveluihin ja erityisesti lastensuojeluun, joka ei hänen mukaansa ”todellakaan ole tässä maassa kunnossa”.

Ero toisi mukanaan toisi myös itsevaltaisen maahanmuuttopolitiikan, josta Huhtasaari kertoo mielellään.

”Maahanmuuton vaikutusten pitäisi olla positiiviset tai neutraalit. Meidän pitäisi ottaa mallia Sveitsistä, ei Ruotsista.”

Poikia sanottaisiin pojiksi ja tyttöjä tytöiksi! Kevätjuhlissa laulettaisiin Suvivirsi ja joulujuhlissa joululauluja.

Huhtasaaren politiikkaan sisältyisi se, että Suomi valitsisi itse ne maahanmuuttajat, jotka tänne tulisivat. Itsenäisesti liikkuvat turvapaikanhakijat pysähtyisivät kiinni olevalle rajalle.

”Se on hyvin inhimillistä, että ihmiset haluavat tulla tänne, mutta me emme voi ottaa heitä vastaan. Se ei vain toimi. Kyllä minä haluaisin kaikkia auttaa, jos se olisi mahdollista.”

Suurien turvapaikanhakijamassojen ongelman Huhtasaari ratkaisisi massiivisilla leireillä, joita perustettaisiin kriisialueiden lähistölle.

”En ymmärrä, miksi ne miehet, jotka ovat itse päässeet tänne olisivat etuoikeutetumpia kuin ne, jotka ovat olleet kymmeniä vuosia pakolaisleireillä.

Lisäksi Huhtasaarelle on tärkeää se, että suomalaisista perinteistä pidetään kiinni.

”Kyllä! Poikia sanottaisiin pojiksi ja tyttöjä tytöiksi! Kevätjuhlissa laulettaisiin Suvivirsi ja joulujuhlissa joululauluja.”

Kyllä minä haluaisin kaikkia auttaa, jos se olisi mahdollista.

Huhtasaaren ajamia teemoja nimitetään yleisesti populistisiksi. Mutta onko Huhtasaari omasta mielestään populisti? Huhtasaari kiertää kysymyksen taidokkaasti määrittelemällä populismi-käsitteen, mutta ei toisaalta kielläkään olevansa populisti.

”Populismihan tarkoittaa myös sitä, että se puhuttelee niitä ihmisiä, jotka eivät syystä tai toisesta uskalla tai voi tuoda mielipidettään julki. Vaikka he kuinka huutavat, heidän äänensä ei tule kuuluviin.”

Näillä vaimeilla äänillä Huhtasaari tarkoittaa esimerkiksi sitä osaa kansasta, joka ei uskalla kertoa mielipidettään esimerkiksi tasa-arvoisesta avioliitosta. Huhtasaaren mukaan moni innostuu, kun he huomaavat, että joku uskaltaa puhua asioista ääneen.

Kuulemattomaan joukkoon hän liittää myös esimerkiksi omaishoitajat, jotka ovat Suomessa ”aivan poikki” sekä vammaiset omaisineen.

Uskooko rouva presidenttiehdokas todella siihen, että hänet valitaan tasavallan seuraavaksi johtohahmoksi ohi muiden ehdokkaiden ja gallupkuningas Sauli Niinistön?

Vielä haastattelun jälkeen taksissa mieleen tulee yksi kysymys, joka on pakko kysyä.

Uskooko rouva presidenttiehdokas todella siihen, että hänet valitaan tasavallan seuraavaksi johtohahmoksi ohi muiden ehdokkaiden ja gallupkuningas Sauli Niinistön?

Huhtasaari miettii hetken ja esittää vastakysymyksen.

”Kysytkö nyt toimittajana vai siviilinä?”

”Toimittajana”, päädyn vastaamaan.

”No, sitten vastaan virallisesti. Totta kai uskon!”

  1. Eila Aavakare

    Rajat kiinni. Laura ei todellakaan tarkoita, että olisimme sisäänpäin kääntyneitä, vaan meillä olisi oikeus tarkistaa, ketä meille tulee, oikeus päättää, ketä me otetaan vastaan. Jos ei saada selville kuka ja mita henkilö on, pidetään säilössä, kunnes asia selviää. Näin toimii Australia ja se pelittää. Siis suojelkaamme maatamme epävarmuudelta ja terroristeilta.

    Ilmoita asiattomasta kommentista

  2. evoluution ihme

    Evoluutioteorioita on monia. Raamatun alkulehdillä on kertomus luomakunnan evoluutiosta, niin kuin se siihen aikaan käsitettiin. Mahdollisesti Opetusten kirjuri on lisännyt sen aikaiseen tieteelliseen evoluutiokäsitykseen näkemyksen, että kaikki luonnon evoluutio on tapahtunut ohjaavan hengen vaikutuksesta.
    Tieteellinen tutkimus ei voi perustella evoluutiota hengen ohjauksella, koska asiaa ei ole kyetty tieteellisesti tutkimaan. Monella tutkijalla on kuitenkin omakohtainen vakaumus hengen ohjauksesta. Mutta sen vakaumuksen julkituonti ei ole mahdollista tieteellisissä julkaisuissa, koska tieteelliset arviointiperusteet eivät täyty.

    Ilmoita asiattomasta kommentista

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *