Ei hakutuloksia.

Teksti Jaana Kangas Kuvat Laura Kangas

”Heikolle suorituksellesi voi löytyä selitys muustakin kuin älykkyystasostasi” – Mitä Mensan testi kertoo älykkyydestä?

Älykkyys, älykkyystesti, paperiliitin

Mensan tasokuviopäättelytestin sanotaan olevan kulttuurineutraali ja mittaavan yleistä älykkyyttä.

Älykäs ihminen juo enemmän alkoholia kuin tyhmä. Älykäs ihminen rakastaa yksinäisyyttä. Älykäs ihminen on todennäköisemmin ateisti. Älykkäältä ihmiseltä puuttuu tunneälyä. Muun muassa tällaisia asioita liitetään älykkäisiin ihmisiin, jos uskomme pikaisen googlehaun antamia tuloksia. Mutta mitä älykkyys oikeastaan on?

Jos saamasi tulos on selvästi heikompi kuin olit odottanut, heikolle suorituksellesi voi hyvinkin löytyä perusteltu selitys muustakin kuin älykkyystasostasi.

Luen Mensan älykkyystestin tulosten mukana tullutta saatekirjettä. Sen viimeinen virke kuulostaa uudelta älykkyystestiltä: oletko tarpeeksi älykäs tietääksesi, että tämä on paras tulos, mihin pystyt vai tarpeeksi tyhmä uskoaksesi, että vika onkin jossain muualla?

Mutta palataan ajassa muutama viikko taaksepäin. Istun Jyväskylän kaupunginkirjaston salissa kahdeksan muun kanssa valmiina testaamaan, kuinka älykäs oikeastaan olen.

Ennen testin alkua ehdin vilkuilla muita osallistujia. Päällepäin on vaikea päätellä, kuka meistä todennäköisimmin ylittää Mensan jäsenyyteen vaadittavan 131 pisteen rajan. Silloin ihminen on älykkäämpi kuin 98 prosenttia väestöstä (keskihajonnan ollessa 15).

Sukupuolijakauma yllättää minut, sillä salissa on vain kaksi miestä. Mensan sivuilla kerrotaan, että testeihin osallistujista vain noin kolmannes on naisia. Jäsenten sukupuolijakauma noudattaa samaa jakaumaa testeissä käyvien kanssa.

Jälkeenpäin saan kuulla, että Jyväskylä oli Mensan testiviikon ainoa paikka, jossa oli naisenemmistö.

”Syystä tai toisesta naiset käyvät testeissä vähemmän aktiivisesti”, Mensan testaaja Sara Ihalainen kertoo.

Jälkeenpäin saan kuulla, että Jyväskylä oli Mensan testiviikon ainoa paikka, jossa oli naisenemmistö.

Ennen testin alkua Ihalainen kertoo, miten testi toteutetaan ja jakaa meille tehtävävihkot ja vastauspaperit. Testi koostuu 40–50 tehtävästä. Vastaamiseen on 20 minuuttia aikaa.

Suomen Mensa käyttää älykkyyden mittaamiseen tasokuviopäättelytestiä, jolla mitataan yleistä älykkyyttä, niin kutsuttua g-tekijää, jolla tarkoitetaan kognitiivisten kykyjen taustalla vaikuttavaa tekijää. Kognitiivisia kykyjä ovat esimerkiksi kielellinen ja matemaattinen taitavuus ja looginen päättely.

Käymme yhdessä läpi pari esimerkkitehtävää. Ne ovat lapsellisen helppoja: ruudukon ensimmäisellä rivillä on kolme mustaa palloa, toisella kolme mustaa neliötä ja kolmannella kaksi mustaa kolmiota ja tyhjä ruutu, jonka kohdalle pitää valita annetuista vaihtoehdoista oikea.

Tasokuviopäättelytestin sanotaan olevan kulttuurineutraali, sillä se ei vaadi ennalta opittuja tietoja tai taitoja. Testissä ei tarvita kielellistä tai matemaattista päättelyä, hyvää muistia tai muita erityisiä taitoja, joihin testattavan taustalla tai koulutuksella olisi vaikutusta.

Koulutuksen vaikutus on pyritty minimoimaan ensimmäisistä älykkyystesteistä lähtien. Vuonna 1905 ranskalainen psykologi Alfred Binet kehitti kollegansa Théodore Simonin kanssa ensimmäisen älykkyystestin. Siinä pyrittiin mittaamaan koululaisten mentaalisen kehityksen tasoa.

Kun kaikille on selvää, miten kysymyksiin vastataan, Ihalainen laittaa kellon käyntiin ja testi alkaa.

Älykkyyden ajatellaan olevan inhimillinen ominaisuus, johon ainoastaan ihminen kykenee.

Älykkyyden määritteleminen on ollut tutkijoille kova pala. Edelleenkään ei ole olemassa yhtä virallista älykkyyden määritelmää. Mensan nettisivuilla muistutetaan, että älykkyyden määritteleminen on osittain filosofinen pulma: älykkyyttä on se, mitä yhdessä sovitaan olevan älykkyyttä.

Joistain asioista asiantuntijoiden keskuudessa tuntuu olevan laaja konsensus. Älykkyyttä on kyky oppia, sopeutua ja ratkaista ongelmia. Älykkyyttä on kyky ymmärtää abstrakteja käsitteitä ja toimia tarkoituksenmukaisesti uusissa tilanteissa.

Vuonna 2006 tutkijat Shane Legg ja Marcus Hutter ottivat tehtäväkseen luoda yksi, universaali määritelmä älykkyydelle. Sitä varten he kokosivat 70 erilaista älykkyyden määritelmää ja etsivät niistä yhteisiä piirteitä. Lopulta he muotoilivat oman määritelmänsä, jonka mukaan älykkyys mittaa yksilön kykyä saavuttaa tavoitteita eri ympäristöissä.

Yleispätevästä määritelmästä huolimatta älykkyys aiheuttaa käsitteenä paljon sekaannuksia ihmisissä, kognitiotieteilijä Michael Laakasuo Helsingin yliopistosta kertoo.

Älykkyyden ajatellaan olevan inhimillinen ominaisuus, johon ainoastaan ihminen kykenee. Laboratoriotutkimuksissa on kuitenkin havaittu, että yksisoluiset limanuljaskat pystyvät löytämään lyhimmän reitin labyrintin suulla olevan ruoan luokse. Myös kasvikunnasta löytyy useita esimerkkejä kasvien kyvystä oppia, laskelmoida ja sopeutua muuttuviin tilanteisiin.

”Älykkyys on minulle luonnonilmiö, joka on jossain määrin järkevä mutta yhtä aikaa mystinen. Minkä takia universumissa on systemaattista tavoitteellista toimintaa, joka ilmenee olioissa, joilla ei ole aivoja?”

Skeptisimpien mukaan älykkyystesti mittaa vain ihmisen kykyä selviytyä älykkyystesteistä.

Kaksikymmentä minuuttia on lyhyt aika. Olen juuri keksinyt omasta mielestäni oikean vastauksen kahdeksanneksi viimeiseen kysymykseen, kun Sara Ihalainen kertoo ajan loppuneen. En ehdi merkata vastausta lomakkeeseen, ja se ärsyttää vastaamatta jääneiden tehtävien lisäksi. Olisi pitänyt olla nopeampi.

Aikaraja on yksi syy, miksi Michael Laakasuo ei pidä Mensan älykkyystestiä yksiselitteisenä älykkyyden mittarina. Hän kuitenkin myöntää, että tulos ennustaa varsin hyvin yksilön menestymistä elämässä ja korreloi muiden kognitiivisten taitojen kanssa.

Testien hankaluutena on Laakasuon mukaan se, etteivät ne mittaa sitä, kenen ratkaisustrategia on optimaalisin. Hän puhuu prosessointinopeudesta eli siitä, kuinka nopeasti ihmisen aivot pystyvät ratkaisemaan ongelmia.

”Ihmisten välillä on eroja prosessointinopeudessa, mutta nopea ei välttämättä ole sama kuin älykäs. Jollakin, jolla on hitaampi prosessointinopeus, voi olla parempi ratkaisustrategia. Askelmien lukumäärällä ja virheiden vähyydellä on myös väliä.”

Laakasuon mielestä älykkyystestiä varten voi harjoitella. Kun kulloinkin käytettävän testin logiikan ymmärtää, ratkaisu tehtäviin alkaa löytyä helpommin ja nopeammin.

”Henkilökohtainen kokemukseni älykkyystesteistä on, että jos on nukkunut hyvin, juonut sopivan määrän kahvia ja aiemman kuukauden ratkonut matemaattisia tehtäviä, niin ÄO-tuloksessa voi olla 20 pisteen ero erilaisissa online-testeissä”, Laakasuo kertoo.

Älykkyystestejä on kritisoitu myös muista syistä. Skeptisimpien mukaan älykkyystesti mittaa vain ihmisen kykyä selviytyä älykkyystesteistä. Älykkyystestien on sanottu kertovan lähinnä loogisesta päättelykyvystä eivätkä ne ota huomioon tunneälyä tai sosiaalista kyvykkyyttä. Älykkyystesti ei myöskään mittaa luovuutta.

Shakissa tai gossa ne ovat suorastaan yli-inhimillisiä, mutta kissan hoitamisessa vajaaälyisiä idiootteja.

Helmikuun 10. päivä vuonna 1996 on jäänyt historiaan päivänä, jolloin tekoäly voitti ensimmäistä kertaa ihmisen shakkipelissä. IBM:n kehittämä shakkitietokone Deep Blue voitti hallitsevan maailmanmestarin Garri Kasparovin ensimmäisessä pelissä kuusipelisessä ottelussa.

Tekoäly on kiehtonut ihmisiä jo vuosisatojen ajan, mutta vasta viime vuosisadalla keinoäly on muuttunut ideasta todellisuudeksi.

Kuinka älykäs keinoäly sitten tänä päivänä on? Laakasuon mukaan se riippuu kontekstista ja älykkyyden määritelmästä. Shakissa tai gossa ne ovat suorastaan yli-inhimillisiä, mutta kissan hoitamisessa vajaaälyisiä idiootteja.

Byrokratiaan ja sääntöihin perustuva toiminta voidaan koneistaa, sillä lait ja säännöt voidaan muuttaa matemaattiseen muotoon. Keinoäly voidaan myös ohjelmoida tekemään ihmisten suosimia ratkaisuja.

Koneiden heikkous on tilannetajun, olennaisen taustatiedon ja maalaisjärjen puute. Niitä ei voida määritellä matemaattisesti. Laakasuo arvioi, että seuraavaan 30–40 vuoteen ratkaisua tuskin on näköpiirissä.

Kuka olisi uskonut, että vanha kunnon maalaisjärki tekee ihmisestä kokonaisuutena ylivertaisen keinoälyyn verrattuna?

Nick Bostromin Paperclip maximizer -ajatuskokeessa keinoälyllä on tuhoisat seuraukset ihmiskunnalle.

Älykkäistä koneista on kuitenkin koko ajan tulossa älykkäämpiä. Populaarikulttuurista löytyy useita esimerkkejä, joissa ihmisen luoma keinoäly kääntyy lopulta heitä vastaan.

Arnold Schwarzeneggerin tähdittämässä Terminator-elokuvassa tulevaisuudessa koneet ovat ottaneet vallan ihmisistä. Battlestar Galactica -sarjassa kerrotaan avaruuteen cylon-nimisiä robotteja paenneista ihmiskunnan viimeisistä eloonjääneistä.

Vuonna 2003 ruotsalainen filosofi Nick Bostrom esitti Paperclip maximizer -ajatuskokeen havainnollistaakseen keinoälyn vaaroja. Bostromin skenaariossa keinoäly on ohjelmoitu valmistamaan mahdollisimman paljon paperiliittimiä.

Jos konetta ei ole ohjelmoitu arvostamaan ihmiselämää, se pyrkii keinoja kaihtamatta muuttamaan kaiken materian, ihmiset mukaan lukien, paperiliittimiksi tai niitä valmistaviksi koneiksi.

Ajatuskokeen esittämä skenaario tuskin tapahtuu, mutta se havainnollistaa hyvin keinoälyyn liittyviä vaaroja. Miten supertekoäly saadaan tehtyä niin, että se ottaa ihmiskunnan arvot huomioon?

”Jos keinoälylle annettava ohje ei sisällä kaikkea olennaista taustatietoa, sillä voi olla perverssit tavoitteet. Koneet eivät sinänsä tule ottamaan valtaa, mutta vahingossa voi tapahtua asioita, jotka ovat ihmiselle kohtalokkaita”, Laakasuo kuvailee.

Eihän yhtä lukua voida pitää absoluuttisena totuutena kenenkään älykkyydestä.

Jos saamasi tulos on selvästi heikompi kuin olit odottanut, heikolle suorituksellesi voi hyvinkin löytyä perusteltu selitys muustakin kuin älykkyystasostasi.

Sanat jäävät pitkäksi aikaa pyörimään päähäni. En pidä itseäni muita älykkäämpänä, mutta toivoin parempaa. Testi tuntui helpolta ja sen jälkeen oli itsevarma olo, vaikka en ehtinyt vastata kaikkiin kysymyksiin.

Olo oli kuin lottoamisen jälkeen: ehdin jo suunnitella, miten kehuskelisin Mensan jäsenyyteen oikeuttavalla pistemäärällä perheelleni, ystävilleni ja etenkin exälleni.

Toki voisin yrittää uudestaan. Mensan testin saa uusia kerran. Ehkä jännitin testiä, vireystilani oli huono tai varmistelin liikaa vastauksissani, kuten saatekirjeessä ehdotetaan.

Tai sitten voin tyytyä saamaani tulokseen: Älykkyysosamääräsi on 117. Se on parempi kuin 87 prosentilla väestöstä. Eihän yhtä lukua voida pitää absoluuttisena totuutena kenenkään älykkyydestä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *