Ei hakutuloksia.

Teksti Kiira Kolehmainen Kuvat Jaana Kangas

Emmi Seppänen on hoi jeon moo soolissa paras, mutta haluaa silti oppia lisää

Emmi Seppälä on Hoi Jeon Moo Soolin maailmanmestari. Kuva: Jaana Kangas

Emmi Seppälä voitti hoi jeon moo soolin maailmanmestaruuden Meksikossa, mutta haluaa silti oppia lajista lisää.

”Tarina alkaa aika tutulla tavalla. Kaverini näytti minulle yläasteella japanilaisia piirrossarjoja, ja kiinnostuin paikallisesta kulttuurista. Kun kamppailulajit tulivat elämääni, innostuin myös niihin liittyvistä itämaisista filosofioista.

Lähdin lukioaikana vaihtoon Japaniin nähdäkseni, millaista tämä kaikki oikeasti on. Tuntui, kuin olisin tullut toiseen kotiin. Treenasin siellä karatea ja shorinji kempoa. Ensimmäiset ottelukokemukseni kamppailulajeista ovat Japanista. Siellä syttyi into otella.

Olen harrastanut han moo doa kaksi ja puoli vuotta. Ennen Jyväskylään muuttamista ja han moo don aloittamista treenasin Pieksämäellä taekwondoa. Eri kamppailulajeista on kokemusta yhteensä kymmeneltä vuodelta. Suomessa kehitetty han moo do on korealaisen hoi jeon moo soolin sisarlaji ja ne kuuluvat Suomen Oriental Moodo -liiton alaisuuteen. Lajien välillä tehdään tiivistä yhteistyötä.  Maajoukkuekin muodostuu molempien lajien edustajista.

Treenaan kuutena päivänä viikossa. Viitenä päivänä on lajitreenit, lisäksi on lajia tukevaa treeniä: kiipeilyä, juoksua, kahvakuulaa ja lihaskuntoharjoituksia. Maajoukkueeseen pääsystä sain tiedon huhtikuussa 2017. Sain MM-kisoihin Jyväskylästä tosi hyvän valmentajan, Sami Junikan.

Ensimmäiset ottelukokemukseni kamppailulajeista ovat Japanista. Siellä syttyi into otella.

Otteluissa on täyskontaktiottelusäännöt, eli saa lyödä ja potkia. Päähän saa potkia, mutta ei lyödä. Lisäksi on heitot, kuristukset, taklaukset ja nivellukkojen tekeminen. Suomessa kisoissa on myös mattopainia. Monipuoliseen lajiin kuuluvat aseettomien tekniikoiden lisäksi myös itsepuolustus ja asetekniikat: nunchakut, miekat ja kepit.

Kisapäivänä syön hyvin aamupalaa ja menen kisapaikalle verryttelemään. Olen aika hidas herääjä kisatilanteissa. Saattaa olla, että jännitys tulee vasta, kun olen jo itse otellut ja siirtynyt seuraamaan muiden seuramme jäsenten otteluita.

Maailmanmestaruuskipailut olivat Meksikon Guadalajarassa marraskuussa 2017.  Ottelin alle 62- kiloisten naisten sarjassa, jossa voitin maailmanmestaruuden.

Olin ilmoittautunut kokeilumielessä myös yksilösuoritteiseen erikoispotkukilpailuun. Paikan päällä kävi ilmi, että olin ainut nainen, joka oli ilmoittautunut erikoispotkuihin. Kisasin miehiä vastaan, mikä toi oman lisänsä jännittävyyteen. Sijoituin kolmanneksi, mikä oli positiivinen yllätys.

Olen aika hidas herääjä kisatilanteissa.

Oman sarjani voitettuani mietin lähinnä hämmentyneenä, että nyt olen maailman paras tässä asiassa. Voitto on saavutus, mutta vielä tärkeämpää on se, miten paljon olen oppinut valmentautuessani kisoihin. Nyt on kahta kauheampi motivaatio treenata sekä oppia lisää lajista ja itsestäni.

Parasta tässä lajissa onkin se, että oppiminen ei lopu. Ei voi ajatella, että mustan vyön kokeen suorittaminen tarkoittaisi, että osaisi kaiken.

Kielten opiskelua ja kamppailulajeja yhdistää ehkä tietynlainen kurinalaisuus. Japanilaisia kirjoitusmerkkejä ja tietyn potkun tekniikkaa pitää toistaa, jotta se alkaa sujumaan. Kertaus on opintojen äiti molemmissa!”

Emmi Seppälä

  • Opiskelee Jyväskylän yliopistossa kielten opettajaksi pääaineenaan venäjä.
  • Asunut Japanissa yhteensä 15 kuukautta.
  • Opettaa japania Pieksämäen seutuopistossa.
  • Hoi jeon moo soolin MM-kultamitalisti 2017, erikoispotkujen MM-pronssimitalisti 2017, han moo don SM-kultamitalisti 2016, hoi jeon moo soolin SM-kultamitalisti 2016, erikoispotkujen SM-kultamitalisti 2016.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *