Ei hakutuloksia.

Teksti Laura Kangas Kuvat Laura Kangas ja Joonas Puuppo

Tarinoita tarpeilta: Miksi me kirjoitamme vessan seiniin?

Käymälän seinille raapustellaan rakkausrunoja, poliittisia mielipiteitä ja solvauksia. Vessojen seiniin on aina ilkivaltaisesti ikuistettu elämän kohokohtia. Seinien sotkeminen alkaa kuitenkin olla katoavaa kansanperinnettä.

Lesbolaiset orgasmoivat nuolennan yhteydessä

Todennäköisesti jokainen yläkaupungin ravintoloissa viime aikoina käynyt naisten vessan käyttäjä on törmännyt tähän lausahdukseen. Joissakin paikoissa sen kyljessä on kiivastakin keskustelua. Permanenttitussin avulla väitellään esimerkiksi heteroiden tyydyttämisestä.

Vessakoppi on paikka, jossa me kaikki olemme enimmäkseen yksin. Ilkivaltaiset tekstit tekevät siitä kuitenkin sosiaalisen paikan: siellä ratkotaan ihmissuhdeongelmia, haukutaan kavereita, suositellaan ehkäisyvälineitä ja julistetaan rakkautta ja poliittista sanomaa.

Ehkä moni on ajatellut samoin kuin tämän tekstin kirjoittaja:   

Tuntuu joskus huvittavalta, että ainoa lohtu löytyy vessan seinästä

Revolutionin naisten vessa. Kuva: Laura Kangas

Vessan seinää voisi ehkä väittää maailman vanhimmaksi sosiaaliseksi mediaksi. Vanhimmat käymälöistä löytyneet kirjoitukset ovat vuonna 79 jaa. tuhoutuneesta Pompeijista. Egyptistä seinäraapustuksia on löytynyt vieläkin kauempaa menneisyydestä, noin vuodelta 1450 eaa. Todennäköisesti vessan seiniin on kirjoiteltu siitä lähtien, kun vessat ja kirjoitus ylipäätään on keksitty.

Vessakirjoituksia on tutkittu paljon esimerkiksi kielen- ja kulttuurintutkimuksen keinoin niin Suomessa kuin maailmallakin. Tutkimusten mukaan vessakirjoitusten tarkoitus on synnyttää kontakteja toisilleen tuntemattomien ihmisten välille. Kirjoittajat eivät tunne toisiaan eivätkä välttämättä koskaan kohtaa, mutta ainakin hetken he ovat olleet samassa paikassa, samassa asennossa ja samoilla asioilla.

Kuulostaa vähän Jodelilta. Korvaako some pikkuhiljaa vessanseinätekstit?

Voi hyvinkin olla, sanoo Helsingin yliopiston sosiologian professori Ilkka Arminen.

”Anonyymit keskustelufoorumit ovat vähän sellainen internetin vessanseinä, johon voi kirjoittaa mitä vaan”, sanoo Arminen.

Nykyään keskustelut kulkevat mukana joka paikkaan puhelinsovelluksissa, jolloin tarve vessan seiniin piirtelyyn vähenee.

Arminen kuitenkin uskoo, että käsin kirjoittamisen väheneminen on kaikkein olennaisin syy siihen, miksi seinät ovat entistä puhtaampia.

”Käsinkirjoitus on vähän mennyttä maailmaa. Eivät ihmiset nykyään kanna mukana kirjoitusvälineitä”, Arminen sanoo.

Passionin naisten vessassa puretaan tunteita miehistä. Kuva: Laura Kangas

Samaa sanoo Antti Lankinen, joka oli ystävänsä kanssa syömässä Passionissa lokakuisena perjantaina. Lankinen ei ole ainakaan itse kirjoitellut seinille mitään pitkään aikaan.

”Varmaan joskus pikkupoikana, mutta nyt en ole hetkeen. Harvemmin on kynä mukana vessassa. Ei mulla oo mitään kiinnostusta siihen”, Lankinen toteaa.

Kirjoittajat eivät tunne toisiaan eivätkä välttämättä koskaan kohtaa, mutta ainakin hetken he ovat olleet samassa paikassa, samassa asennossa ja samoilla asioilla.

Samaan aikaan Passionista tavoitettuja Auroora Ala-Hiirosta ja Tiia Turusta tekstit eivät häiritse.

”Joissakin vessoissa on jotain kivoja tsemppilauseita, niitä on ihan kiva lukea. Loukkaavat tekstit ei oo kauheen kivoja”, sanoo Turunen.

Miesten vessasta Passionista löytyy graffiteja. Kuva: Joonas Puuppo

”Se on ilkivaltaa, ihan selvästi. Jos menet toisen kotiin, niin piirteletkö siellä vessan seinään”, sanoo Passionin ravintolapäällikkö Joonas Pikkarainen.

Vessan seinä saatetaan usein nähdä runouden ja piirrostaiteen alustana ja keskustelukanavana, mutta tekstit ovat harmi sille, joka seinien putsaamisen hoitaa ja maksaa.

Passionissa pyritään pesemään seinätekstejä pois sitä mukaa, kun niitä huomataan. Joskus asiakkailtakin tulee niistä palautetta.

Sen sijaan Vakiopaineessa kirjoituksista ei kummemmin välitetä, sanoo ravintoloitsija Matti Perälä.

”Ne eivät ole minkäänlainen ongelma.”

Aina silloin tällöin sielläkin suditaan uudet maalit seiniin, jolloin vanhat seinäkirjoitukset jäävät uuden maalikerroksen alle historiaan. Mutta yleensä uusia ei tarvitse odottaa kovin kauaa.

”Jos tänään maalataan, niin ylihuomenna niitä tekstejä jo on.”

 

Naisten vessoissa käydään paljon keskusteluja. Kuva: Laura Kangas

 

Feminismi on yleinen teema naisten vessojen teksteissä. Kuva: Laura Kangas

Vessakirjoitukset ovat pitkään olleet osa myös kampuskulttuuria.

Alvar (Aalto) ei koskaan ymmärtänyt, että paskominen on yksi elämän suurista nautinnoista

Näin valitti nimimerkki Ark. yo C-rakennuksen pieneksi parjatussa vessakopissa vuonna 2011.

Eri tiedekuntien vessoista on löytynyt myös sisäpiirivitsejä, jotka liittyvät kirjoittajien pääaineeseen. Historican vessoissa on kehotettu heittämään karttakokoelmia pönttöön, ja Mattilanniemessä matemaatikot ovat laatineet kaavoja ja epätoivon parahduksia vessan oven sisäpuolelle.

Nyt vessakirjoitukset kuitenkin loistavat poissaolollaan yliopistolla. Kirjoitukset yliopiston vessojen seinillä ovat selvästi vähentyneet viime vuosina, sanoo Jyväskylän yliopiston siivouspalveluvastaava Anne Myllyntaus.

”Ne ovat ehkä vähän poissa muodista jollain tavalla. Varmaan some korvaa sen kirjoittelun nykyään”, Myllyntaus pohtii.

Vessakirjoitukset liittyvät usein seksiin ja sukupuoleen, ja molempia aiheita käsitellään ronskisti ja avoimesti.

Vessatekstejä ilmestyy seiniin vähenemisestä huolimatta päivittäin, Myllyntaus sanoo.

”Niitä siivotaan ihan säännöllisesti pois. Kun ne siivotaan heti pois, niin ei tule kavereita siihen rinnalle. Jos ne ovat seinillä pidempään, niin kirjoitukset siinä ympärillä tahtovat lisääntyä”, Myllyntaus sanoo.

Kampuksista Seminaarinmäki on kirjoittajien suosiossa. Tekstejä löytyy sieltä, missä on muutenkin eniten väkeä: aulatilojen ja ravintoloiden vessoista.

Tilaisuus tuntuu tekevän vandaalin, sillä vaaleista seinistä tekstejä löytyy useammin kuin tummemmista.

”Seiniä pyritäänkin välillä maalaamaan tummemmiksi, että ne eivät houkuttelisi sotkijoita.”

Vakiopaineen miesten vessoissa tekstejä on runsaasti. Kuva: Joonas Puuppo

Vielä vessanseinätekstit eivät ole ihan kokonaan mennyttä maailmaa. Ne tulevat tutuiksi ainakin Jyväskylän baareissa oloaan helpottaville.

Pimpit, pippelit ja paneminen, siinä vessakirjoitusten yleisimmät aiheet. Vessakirjoitukset liittyvät usein seksiin ja sukupuoleen, ja molempia aiheita käsitellään ronskisti ja avoimesti.

Haarovälin lisäksi uskonto, politiikka, opiskelu, työt, musiikki ja päihteet ovat yleisiä aiheita. Moni raapustaa seinään myös ihan vain nimensä tai yksittäisiä kirjaimia. Jotkut harjoittavat kuvataiteellisia taitojaan piirroksilla.

Mikäli Jylkkärin kierrokseen Jyväskylän vessoihin on uskominen, miesten ja naisten vessoissa sotketaan seiniä eri tavoilla.

Naisten vessoissa seinät on koristeltu tsemppiviesteillä, feminismillä ja keskustelulla. Esimerkiksi Passionin vessoista löytyi lokakuussa keskustelu oluesta.

Miksi juomme olutta?

Koska se on halvinta

Koska miehetkin tekevät niin… Naiset, me pystytään parempaan 🙂

Lopettakaa rakkaat tällainen vitun typerä pikkuseksismi. Se alentaa ainoastaan teitä. 🙂

Miesten vessoissa ei liiemmin käydä keskusteluja. Seiniä ja paperitelineitä koristavat tagit, piirrokset, tarrat ja yksittäiset huudahdukset.

You can fuck with us

Hesa!

Paitsi tekstejä, myös piirroksia löytyy vessoista paljon. Kuva: Joonas Puuppo

Eroja miesten ja naisten vessojen välillä on löydetty myös akateemisissa tutkimuksissa. Useiden tutkimusten mukaan naiset kirjoittavat seiniin vähemmän kuin miehet. Naiset kirjoittavat enemmän tekstejä, kommentoivat toistensa kirjoituksia ja kannustavat toisiaan. Miehet sen sijaan piirtävät ja kirjoittavat seksiin liittyviä kommentteja.

Pitkään ajateltiin, että miehet kirjoittaisivat naisia raisummin ja seksuaalissävytteisemmin. Tuoreimmat tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet päinvastaista: joissakin tutkimuksissa naisten vessoista löytyi enemmän tekstejä kuin miesten vessoista, ja niiden sävy oli aivan yhtä roisi kuin seinän toisella puolella.

Miesten ja naisten vessoissa ei siivoojien ja ravintoloitsijoiden näkökulmasta ole suurta eroa, ainakaan tekstien määrässä.

”Kyllä niitä on ihan yhtä lailla molemmissa”, toteaa Myllyntaus yliopiston vessoista.

Vakiopaineen miesten vessan ovi. Kuva: Joonas Puuppo

Joku tuntematon kommentoi Ylä-Ruthin ovessa käytävään orgasmikeskusteluun:

Kieli on valtaa

Keskustelua on käyty useiden viestien voimin, eriväristen tussien ja kuulakärkikynien avulla.

Tekstit ovat nyt haalistumassa. Osasta ei saa enää selvää. Uusia kommentteja ei ole näkynyt hetkeen.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.