Ei hakutuloksia.

Teksti ja kuva Laura Kangas

Uuden tuen hakeminen hämmentää

Opiskelijat ovat tehneet runsaasti valituksia asumistukipäätöksistä. Kokonaan uusi tuki hämmentää opiskelijoita, ja kämppisasuminen voi vaikeuttaa hakemuksen tekemistä.

Kelan asumistukipäätöksistä tehtyjen valitusten määrä on kasvanut runsaasti, kun opiskelijat ovat siirtyneet yleisen asumistuen piiriin tänä syksynä.

Viime vuoden elokuussa Kelalle tehtiin asumistukipäätöksistä noin 900 valitusta, mutta tänä vuonna valituksia tehtiin jo yli 1400.

Valitusten määrän kasvu oli odotettavissa, sanoo Kelan etuuspalvelujen lakiyksikön lakimies Mikko Horko. Kela on tehnyt kesän ja syksyn aikana jo yli 100 000 ratkaisua asumistukihakemuksista, joissa ainakin yksi ruokakunnan jäsen saa opintotukea.

”Hakemusten volyymit ovat kasvaneet, jolloin valitustenkin määrä kasvaa”, sanoo Horko.

 

Horkon mukaan opiskelijat saattavat tehdä runsaasti valituksia, sillä uuden etuuden piiriin siirtymisellä on tapana nostaa valitusherkkyyttä. Opiskelijat eivät välttämättä vielä ymmärrä täysin, millä kriteereillä asumistukea myönnetään, jolloin he tekevät kielteisestä päätöksestä herkemmin valituksen.

Opiskelijoiden asumisjärjestelyt ovat myös usein monimutkaisempia kuin monissa muissa ihmisryhmissä.

Entinen opintotuen asumislisä myönnettiin yksilöille kämppäkavereista tai puolisoista riippumatta, mutta yleistä asumistukea myönnetään ruokakunnan yhteenlaskettujen tulojen perusteella.  Ruokakunnan muodostavat yleensä samassa asunnossa asuvat henkilöt, joilla on yhteinen talous tai yhteinen vuokrasopimus.

Ruokakunnan määrittely on suhteellisen helppoa yksinasuvien tai pariskuntien kohdalla, mutta kimppakämpät mutkistavat kuviota. Jos kämppiksillä on yhteinen vuokrasopimus tai he ovat vastuussa myös toistensa vuokraosuudesta, he ovat samaa ruokakuntaa.

Monilla opiskelijoilla on myös tuloja, jotka vaikuttavat asumistukeen, huomauttaa Horko. Kelalle on tullut paljon kysymyksiä esimerkiksi siitä, voiko pääomatuloja tienaava saada asumistukea.

”Muilla yleisen asumistuen hakijoilla ei yleensä ole sellaisia tuloja”, Horko sanoo.

 

Kela on myös itse oikaissut päätöksiään reilusti aikaisempaa enemmän. Viime vuoden elokuussa itseoikaisuja tehtiin 390, tänä vuonna jopa 941 eli yli kaksinkertaisesti edellisvuoteen verrattuna. Itseoikaisut ovat valitustapauksia, jotka oikaistaan heti eivätkä ne etene muutoksenhakuasteelle saakka.

”Voi olla, että näissä tapauksissa alkuperäinen päätös on tehty jollain tavalla virheellisesti. Valituksen mukana on voitu antaa sellaista lisätietoa, jonka perusteella päätös on oikaistu”, Horko kertoo.

Itseoikaistuihin päätöksiin kuuluvat esimerkiksi sellaiset tapaukset, jossa asumistuki on hylätty, koska hakija on vaikuttanut elävän avoliitossa. Jos hakija on perustellut, että kämppäkaverilla ja hakijalla on eri ruokakunnat, asumistukea on voitu sittenkin myöntää erillisinä ruokakuntina.

 

Asumistuen muuttuminen ei ole vaikuttanut siihen, millaisia asuntoja opiskelijat hakevat Jyväskylässä, kerrotaan sekä Keski-Suomen opiskelija-asuntosäätiö Koasista että Kortepohjan ylioppilaskylästä.

Kaksioiden ja kolmioiden kysyntä on laskenut ja yksiöiden kysyntä kasvanut jo useamman vuoden ajan, kertoo Koasin asiakkuuspäällikkö Tiia Matilainen. Tällä hetkellä Koasin hakemuksista 60 prosenttia on yksiöhakemuksia.

”Uskoisin tämän johtuvan asuntotarjonnan lisääntymisestä Jyväskylän alueella. Pariskunnille ja lapsiperheille on asuntoja runsaasti tarjolla myös vapailla markkinoilla”, Matilainen sanoo.

”Soluasunnotkin kelpaavat vielä näin syksyllä, mutta moni soluasukas on myös yksiöjonossa odottamassa pääsyä ihan omaan kotiin.”

Yksiöitä haetaan eniten myös Kortepohjasta, kertoo JYYn asukaspalvelujen palveluvastaava Jenni Kirkkomäki. Siihen tosin vaikuttaa pitkälti se, että suurin osa ylioppilaskylän asunnoista on yksiöitä. Suuria muutoksia hakemuksissa ei tänä vuonna ole näkynyt.

”Hakijamäärämme on ollut samanlainen nyt kuin viimeisenä parina vuonnakin”, Kirkkomäki sanoo.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *