Facebook törttöili ja pahasti, kun se poisti Norjan pääministeri Erna Solbergin Facebook-päivityksen syyskuun alussa. Pääministeri oli käyttänyt Facebook-sivuillaan kuuluisaa Vietnamin sodasta kertovaa kuvaa, jossa alaston tyttö pakenee itkien kotikylästään USAn armeijan napalmi-iskun jälkeen. Jokainen, joka on joskus istunut yläasteen historiantunnilla, on nähnyt kyseisen kuvan.

Riita alkoi kuitenkin jo aiemmin, kun kirjailija Tom Egeland oli julkaissut saman, valokuvaaja Nick Utin ottaman, kuvan omilla Facebook-sivuillaan. Egeland kutsui ikonista ja Pulitzer-palkittua valokuvaa yhdeksi seitsemästä otoksesta, jotka muuttivat sodankäynnin historiaa. Myös sanomalehti Aftenposten joutui Facebookin painostuksen alaiseksi uutisoituaan tapauksesta.

Facebook on perustellut toimintaansa lapsipornon vastaisella linjauksellaan. Jokainen täysissä järjissään oleva ihminen kuitenkin ymmärtää eron lapsipornon ja Vietnamin sotaa kuvaavan legendaarisen otoksen välillä.

Ongelma on kuitenkin tätä suurempi.

 

Facebookin yhteisönormit määrittelevät sen, mitä sivustolla saa ja ei saa julkaista. Nämä ohjeet jättävät kuitenkin paljon tulkinnanvaraa. Esimerkiksi vihapuhetta käsittelevä ohjeistus on niin epämääräinen, että lähes mikä tahansa puhe, josta joku päättää loukkaantua, voi joutua Facebookin sensuurin alaiseksi.

Facebookin toimitusjohtaja ja perustaja Mark Zuckerberg korostaa jatkuvasti, että hän johtaa teknologiayritystä, ei uutistoimistoa. Käytännössä hänellä on kuitenkin enemmän uutistyöhön liittyvää valtaa kuin yhdelläkään päätoimittajalla.

Zuckerberg on myös jo vuosia korostanut, että sivuston uutisvirtaa hallinnoidaan algoritmeilla, eikä sisältöä ennakkosensuroida. Tätä väittämää on kritisoitu moneen otteeseen, ja moni kommentoija on sitä mieltä, että Facebook sensuroi aktiivisesti sisältöjä, joita se ei pidä sopivina.

 

Tähän väliin täytyy korostaa, että yksityisenä yrityksenä Facebook voi tehdä mitä se haluaa. Sen ei kuitenkaan pitäisi väittää, ettei se käytä valtaansa sivuston sisältöjen suhteen. Vuosi sitten Zuckerberg ja Saksan liittokansleri Angela Merkel istuivat samaan pöytään YKn lounaalla. Pöydälle oli vahingossa unohtunut mikrofoni, joka äänitti lyhyen keskustelun.

Merkel kysyi Zuckerbergiltä, mitä sivusto aikoo tehdä turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten myötä lisääntyneelle pakolaisvastaiselle puheelle sivustolla. Facebookin toimitusjohtaja vastasi, että asian parissa työskennellään parhaillaan.

Toisin sanoen Zuckerberg myönsi, että Facebook käyttää ja kehittää systeemejä, joilla se voi sensuroida käyttäjiensä päivityksiä. Tämä ja epämääräiset yhteisönormit osoittavat sen, että Facebook hallinnoi halutessaan aktiivisesti käyttäjilleen näkyvää sisältöä.

Ongelma on siinä, että Facebook ei myönnä asemaansa ehkäpä kaikista merkittävimpänä uutispalveluna eikä näin ollen myöskään halua sitoutua journalistisiin sananvapaus- ja vastuukysymyksiin.