Ei hakutuloksia.

Teksti  Jaakko Kinnunen

Viskiä lakeuksilta

Viskin tislaukseen käytettävät kupariset tislauspannut on tuotu Saksasta.
Viskin tislaukseen käytettävät kupariset tislauspannut on tuotu Saksasta.

Muutama vuosi sitten kaveriporukka sai saunan lauteilla idean tislaamon perustamisesta. Pari vuotta myöhemmin tislaamon viski kypsyy tynnyreissä ja gini on kansainvälisesti palkittua.

Kyröjoki virtaa Pohjanmaan lakeuksien poikki rauhalliseen tahtiinsa. Ympärillä on tasaista peltomaisemaa, jota täplittävät omakotitaloryppäät ja pienet metsiköt.

Isokyrössä joen vieressä seisoo vanha Kyrönmaan osuusmeijeri, joka rakennettiin vuonna 1908. Aika on kuitenkin ajanut meijerin ohi. Vuoden 2008 jälkeen viimeinenkin meijeriin liittyvä kalusto kannettiin ulos vanhasta kivirakennuksesta. Sen jälkeen talo on ollut maatalousosuuskunnan omistuksessa. Rakennus on toiminut milloin kirpputorina, kahvilana tai autotallina.

 

Kyrö Distilleryn toimitusjohtaja Miika Lipiäinen korostaa alkoholinjuonnin kokemuksellista puolta.
Kyrö Distilleryn toimitusjohtaja Miika Lipiäinen korostaa alkoholinjuonnin kokemuksellista puolta.

Kaksi vuotta sitten vanha rakennus heräsi uudestaan eloon, kun Kyrö Distillery Company sai alkunsa. Idea tislaamon perustamisesta syntyi muutamaa vuotta aiemmin, kun kolme kaverusta mietti syntyjä syviä perisuomalaisessa paikassa.

”Toukukuussa 2012 saatiin idea, perinteisesti saunan laiteilla, kuten kaikki parhaat ideat. Aloimme siinä miettimään, että tästä voisi tulla enemmän kuin pelkkä harrastus, että saataisiin viinasta ihan kokonaisvaltainen elämäntapa”, toteaa Kyrö Distilleryn toimitusjohtaja ja yksi sen perustajista Miika Lipiäinen.

Alkutaipaleella perustajajäsenillä oli vielä omat päivätyönsä, mutta hyvin pian liikeidea alkoi muodostua pääasialliseksi elinkeinoksi. Lipiäinen itse oli alkuaikoina vielä töissä lääketeollisuudessa.

”Yhdellä meistä oli kokemusta tislaamisesta ja oluen panemisesta. Hän antoi meille tarvittavaa sisältöosaamista. Vuoden loppuun mennessä meitä oli porukassa mukana viisi henkeä”, Lipiäinen kertoo.

 

Kokemusta voi kuitenkin kartuttaa monella tapaa. Kun idea tislaamosta oli syntynyt, perustajaporukka alkoi syventyä tislaamiseen ja viskin saloihin antaumuksella. Oppia haettiin ulkomaita myöten, kunnes suunnitelma alkoi olla selvillä.

Koetislausluvat tupsahtivat postiluukusta vuoden 2013 alkupuoliskolla.

”Ensimmäinen mäski valmistettiin Kallen (Valkonen) vanhempien kellarissa ja vietiin Poriin Beer Hunter’siin tislattavaksi. Seuraavaksi lähdettiin hakemaan palautetta Suomesta ja ulkomailta. Vuoden loppuun mennessä oltiin saatu niin hyvää palautetta, että alettiin rakentaa tiloja tänne vanhan meijerin alakertaan. Koneet lähtivät käyntiin pääsiäisen aikaan vuonna 2014”, Lipiäinen kertoo.

Tätä nykyä Kyrö Distillery työllistää täysipäiväisenä seitsemän ja osa-aikaisena kuusi henkilöä. Myös taloudellinen kehitys on ollut nopeaa, sillä viime vuoden liikevaihto rikkoi jo miljoonan euron rajan. Tämän vuoden aikana tislaamon tavoitteena on valmistaa viskiä ja giniä 240 000 litraa.

Laajennussuunnitelmat ovat jo valmiina.

”Tänä vuonna rekrytoidaan varmasti ainakin pari henkilöä. Myös tiloja ja tuotantoa on tarkoitus kasvattaa. Kasvu on ollut joka suhteessa nopeaa. Esimerkiksi ensimmäinen pullotuserä huhtikuussa 2014 oli 14,5 litraa”, Lipiäinen kertoo.

 

Tislaamon viski kypsyy rauhalliseen tahtiin Amerikan valkotammisissa tynnyreissä.
Tislaamon viski kypsyy rauhalliseen tahtiin Amerikan valkotammisissa tynnyreissä.

Tislaamon viski kypsyy vielä tynnyreissä odottamassa myyntihetkeä. Kyrö Distilleryn käyttämät tynnyrit tulevat tällä hetkellä pääasiassa Espanjasta.

”Meidän makuprofiilin takia tavoitteena on, että tynnyrit ovat Amerikan valkotammea. Lähin paikka mistä sitä saa, on Espanja. Jatkossa mahdollisesti tuodaan tynnyrit suoraan jenkeistä.”

Lipiäinen toivoisi, että joku Suomessa lähtisi tynnyreiden valmistus- ja kunnostusbisnekseen. Tämä helpottaisi tislaamon toimintaa.

”Suomessa osataan tehdä veneitä. Ja jos sä osaat pitää veden ulkona, niin kyllä sä osaat puurakenteella pitää veden myös sisällä. Tynnyreiden kysyntä kasvaa sekä Suomessa että muuallakin Pohjoismaissa. Tekisimme erittäin mielellämme yhteistyötä, jos joku tälle alalle lähtisi.”

 

Tislaamon alkuperäisenä ideana oli Lipiäisen mukaan rehellinen ja suomalainen makumaailma.

”Perusajatus oli tehdä rukiista hyviä juomia. Viski oli tässä ensimmäinen ajatus. Sen jälkeen ruisgini valikoitui nopeasti mukaan.”

”Kun ajatellaan mitä tahansa tuotetta, sen pitää olla sataprosenttisen rehellinen. Sille täytyy olla syy miksi juuri me teemme sitä, miksi sitä tehdään Isossakyrössä Suomessa ja miksi sitä tehdään juuri sillä tavalla kuin sitä tehdään. Tämä sulkee meiltä pois kaikki kultahippuvodkat, joita myydään klubeilla kalliilla. Samoin kaikki rommit ja tequilat, joiden valmistamiseen vaadittavia ainesosia ei Suomesta löydy”.

Tislaamon paikka valikoitui osin sattumalta, kun yksi perustajajäsenistä kertoi tietävänsä yritykselle täydellisen paikan. Ginin reseptiä haettiin rohkeasti kokeilemalla.

”Lähdettiin liikkeelle ihan yritys ja erehdys -menetelmällä, kun ensin oli päätetty millainen juoman fiiliksen ja hengen on oltava. Teimme erilaisia makuyhdistelmiä ja haimme niille palautetta esimerkiksi baarimikoilta. Halusimme mukaan suomalaisia marjoja ja päädyimme lopulta karpaloon ja tyrniin. Koivu ja mesiangervo otettiin mukaan yrteistä.”

 

Ruispohjaisen Napue-ginin menestys nosti Kyrö Distilleryn suuren yleisön tietoisuuteen.
Ruispohjaisen Napue-ginin menestys nosti Kyrö Distilleryn suuren yleisön tietoisuuteen.

Kyrö Distilleryn giniresepti oli valmiina alkusyksystä 2014. Pian Napue-gini saikin huomiota ulkomaita myöten. Tislaamoyrittäjät ilmoittivat gininsä International Wine and Spirits Competitionin (IWSC) Gin & Tonic -kilpailuun, jossa oli mukana 150 tislaamoa ympäri maailmaa. Sokkotestimenetelmällä käydyssä kilpailussa Napue voitti sarjansa, kun tuomarit valitsivat lopussa kahden parhaan ginin joukosta voittajan äänin 5–1.

Kyrö Distillery sai samassa kisassa myös toisen palkinnon.

”Meidän tynnyrikypsytetty Koskue-gini voitti kultamitalin, joita jaettiin samassa sarjassa kuudelle ginille, jotka eivät kisaa voittaneet. Tuon kisan jälkeen saatiin varmistus sille, että sekä meidän makuprofiilissa että tekemisen tavassa on jotain erikoista”, Lipiäinen sanoo.

 

Miksi joukko nuoria miehiä päätti perustaa tislaamon ja hylätä aiemmat uransa? Lipiäinen paljastaa, että yritysidean taustalla on myös yhteiskunnallisia syitä.

”Yksi meidän tavoitteista alun perin oli suomalaisen juomakulttuurin muokkaaminen kohti laatua. Jos tämä tapahtuu määrän kustannuksella, niin se on ok.”

Lipiäinen kokee suomalaisen alkoholikeskustelun jumittuneen kahteen leiriin. Toisella puolella ovat terveysviranomaiset ja toisella alkoholiteollisuus. Näiden ääripäiden välissä on Lipiäisen mukaan todella vähän oikeaa keskustelua.

”Leirit ovat poteroissa, eikä kehitystä pääse tapahtumaan. Puhutaan vaan vuodesta toiseen alkoholiverosta tai Viron-tuonnista. Kun ainoa työkalu on lainsäädäntövasara, jokainen ongelma näyttää naulalta. Meidän mielestämme tämä asetelma ei ole hedelmällinen.”

Vaihtoehdoksi Lipiäinen tarjoaa kulttuurinmuutosta, joka lähtee laadun korostamisesta ja paremmasta viestinnästä.

”Haluamme viedä kulttuuria koko ajan siihen, että se on makujen ja elämysten kulttuuri, ei funktionaalisen kännin kulttuuri. Esimerkiksi meillä ei täällä tislaamon omassa ravintolassa ole shottilaseja ollenkaan. Kaikki alkoholi nautitaan maistelulaseista. Näillä pienillä asioilla haluamme töniä kulttuuria pikkuhiljaa parempaan suuntaan.”

Isonkyrön osuusmeijerillä on pitkä historia.
Isonkyrön osuusmeijerillä on pitkä historia.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.