dscN0931[1]

Mä oon Hyvinkäält. Sen nimi kuulemma tulee sanonnast ”hyvin käy”. Mut en kyl luottais siihe.

Hyvinkää on sellane neljänkymmenkuuentuhannen asukkaan kunta Uusmaalla. Hyvinkääl ei oikee oo kotiseutuidentiteettii. Ei meil hyvinkääläisil enää ees oikee oo mitää erityist murretta, vaan tää puhekieli, jota me solkataan mite sattuu. Joku kerran sano, et Hyvinkäähä on melkeen jo Helsinkii. No… ei, ei ny ihan. Päättäjät taas ehotti viime vuonna, että Hyvinkään nimi voiski olla Hyvinkää City. Nii tota… mitäköhä se ”City” siin nimes edustais?

Hyvinkää on Suomen Ekypti. Nähtävyyksinä meil on pyramidin muotone kirkko ja obeliski. Vesistöö ei juuri oo, lähin järvi on kuuen kilsan pääs. Eli kuivaa on. Siks kai tahottii rakentaa keskustaan se uus jättikauppakeskus. Kiitti vaan, ihan ku siel ei betonia olis tarpeeks ollu. No, ainaki teinit sai paikan mis hengata ja liikkeet pilviä hipovat vuokrat. Jos joku muun ikäne siihe sokkeloon eksyy, niin takuulla alkaa ahistaa. Kulttuuria meil olis kyl tarjol, musiikkii, näyttelyit ja teatterii, jollei niit oltais koko ajan alas ajamas. Hyvinkääläiset vois sille ite tehä jotain, mutku valittaminen kotona on paljo helpompaa.

Meiän veriviholline on naapurimesta Riihimäki. Siel hyvinkääläset käy joskus vetämäs riksulaisii pataan ja toisinpäin. Yks tuttu sano siel kerran, et se on meiltäpäin kotosin. Se pääs just ja just pakoon. Hyvinkää sit valittiin myös viime vuonna Suomen kymmenenneks vähiten suosituimmaks kunnaksi. Hyvä puoli on, et ainaki meiät ees huomattiin.

Yks puolhyvinkääläine kerran sano mulle, et Hyvinkääs on parasta se, et sielt pääsee helposti pois. Se kyl vähä otti aivoon. Saatana, paska mikä paska, mut ei sitä muut hauku ku me, paljasjalkaset hyvinkääläiset.

Elina Salin

Paska kotiseutu -juttusarjassa eri paikkakunnilta tulevat opiskelijat haukkuvat kotikuntansa omalla murteellaan.