Ei hakutuloksia.

Teksti Minna Tiainen 

Yliopisto lipsui parannuksista

Jyväskylän yliopisto linjasi 2010, että oppilaitoksen opettaja-opiskelija-suhdetta parannetaan selvästi vuosikymmenen puoliväliin mennessä. Toisin kävi.

 

Jyväskylän yliopisto on livennyt suunnitelmista, joilla oli tarkoitus parantaa opetuksen laatua. Yliopiston hallitus linjasi strategiassaan vuonna 2010, että oppilaitos sekä lisää opettajavoimiaan että supistaa uusien opiskelijoiden sisäänottoa 10 prosentilla vuosikymmenen puoliväliin mennessä.

Käytännössä kiintiöt ovat kasvaneet eikä opettajamääriä ole merkittävästi lisätty. Ensi vuonna opiskelijoita on tarkoitus ottaa yliopistoon reilut sata enemmän kuin vuonna 2010.

Yliopiston strategiajohtajan Kari Pitkäsen mukaan strategian tarkoituksena oli auttaa yhä useampi opiskelija valmistumaan. Suunnitelmissa ei siis ollut vähentää suoritettujen tutkintojen määrää vaan parantaa opetuksen laatua niin, että yhä useampi sisään otetuista saattaisi opintonsa myös päätökseen. Pitkänen pitää perusajatusta edelleen järkevänä.

“Eihän meidän opettaja-opiskelija-suhde ole kovin hyvä ollut.”

 

Vuonna 2010 Jyväskylän yliopiston uusien opiskelijoiden kiintiö oli 2473. Vuoden 2015 kiintiö on jo 2581 opiskelijaa.

“Aluksi aloituspaikkojen määrää vähän supistettiin vuoden 2010 yliopiston strategian mukaisesti. Sittemmin kiintiöiden määrän on annettu nousta, ja kahdelle vuodelle on otettu opetus- ja kulttuuriministeriön esityksestä vielä ylimääräisiä lisäpaikkoja”, Pitkänen selittää.

Pitkäsen mukaan opiskelijamäärät ovat käytännössä nousseet vielä kiintiöitä tuntuvammin, sillä vuosikymmenen alussa tehdyistä pienennyksistä osa kohdistui suoraan maisteriopintoihin valittavien kiintiöihin.

Käytännössä tällöin poistettiin paikkoja, joita ei muutenkaan olisi saatu täytettyä.

Myöhemmät lisäykset sen sijaan ovat kohdistuneet pitkälti kandidaatin- ja maisterintutkintoa suorittamaan otettavien kiintiöihin. Näihin on riittänyt tulijoita.

 

Pitkäsen mukaan osa tiedekunnista on pelännyt, että kiintiöiden pienentäminen vähentäisi myös valmistuvien määrää. Suoritetut tutkinnot tuovat tiedekunnille rahaa. Jos aloituspaikat siis vähenevät eikä tiedekunta pysty sitouttamaan opiskelijoitaan entistä tehokkaammin, niiden rahoitus pienenee.

Esimerkiksi IT-tiedekunta on halunnut lisätä aloituspaikkojen määrää, koska suuri osa sen opiskelijoista keskeyttää opintonsa tai vaihtaa alaa.

Strategiaan kirjattu opettajavoimien kasvattaminen puolestaan pysähtyi rahan puutteeseen.

Palkat lohkaisevat merkittävän siivun yliopiston budjetista, ja opetukseen suunnattava lisäraha olisi aina jostain muusta pois. Pitkäsen mukaan muutoksia on turha odottaa muutamassa vuodessa.

“Vähän jäykkäähän meillä on”, hän myöntää.

Hän kuitenkin toivoo tilanteeseen parannusta ajan mittaan.

Viime vuosina opetushenkilökunnan määrä on pysytellyt 700 paremmalla puolella. Tarkkaa vertailua vuosikymmenen alkuun on vaikea tehdä, koska yliopiston tapa tilastoida opetus- ja tutkimushenkilökuntaa on muuttunut joidenkin tehtävien osalta.

 

Vaikka strategian tavoitteet jäivät saavuttamatta, Pitkänen painottaa, että opetuksen laatua voi parantaa myös muilla keinoin. Hän sanoo pitävänsä neljän vuoden takaisia suunnitelmia nyt hieman yksioikoisina. Opetuksen laatu ei parane vain numeroita tuijottamalla.

“Pitäisi miettiä pikkuisen laadullisemmin”, hän toteaa.

Pitkänen korostaa, että yliopistolla on panostettu opetuksen laatuun erilaisten koulutusten ja muiden kehittämistoimien avulla.

Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja Jenna Anttonen sanoo, että ylioppilaskunta seuraa tilannetta erityisesti niissä oppiaineissa, joiden kiintiötä on kasvatettu OKM:n toiveesta.

“Ymmärrämme, että yliopiston pitää olla valtion talkoissa mukana, mutta olemme huolissamme opetuksen laadusta”, hän toteaa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.