Ei hakutuloksia.

Teksti  Yliajattelija

Kossua pöytään!

Olen miettinyt paljon suhdettani kuningas alkoholiin. Pidän siidereistä, lonkeroista ja valkoisista viineistä, mutta kaikelle muulle syljen pulloon. Olutta pystyn juomaan puoli tölkkiä ja sopiva annos viinaa on kaksi sitsipaukkua. Oikeasti siinäkin on kaksi paukkua liikaa, koska kirkas on vain niin pahaa. Yyyh. Siksi kaadankin niistä aina puolet siihen vieressä kököttävään siideriin.

Kun lähden ulos ja siellä sitten pyöriskelen, mietin harvoin sitä, miten kännissä olen. En mieti omia promillejani, en sitä miten paljon humallun viidestä kuivasta omenasta tai että milloin oksennan Ruman vessassa liian monesta monsterista.

Minä mietin kaloreita. Osaan Fizzin taulukon ulkoa ja Upciderinkin osaisin ellei niille tulisi koko ajan lisää kaikkea uutta ja ihanaa maisteltavaa. Mansikka-sitruuna, noin kolmesataa, päärynä, noin samanverran. Muutamassa tölkillisessä ja pullollisessa on saman verran energiaa kuin mitä normaalisti syön yhdellä aterialla.

Mikä on liikaa? Siiderivalasta ja lonkerolöllöä minussa on jo ihan tarpeeksi. Miten välttää tämä sokeripaisuminen, varsinkin kun juominen vielä ihan oikeasti minun mielestäni on tosi kivaa?

Onneksi keksin ratkaisun.

Pitää opetella juomaan kaljaa. Tai kossuvissyä. Kaljassa on hyviä antioksidantteja ja hivenaineita. Mallasta, kuulostaa terveelliseltä. Ja kossuvissyssä on puolet vettä että se sitten neutraloi sen kossupuolen.

Tietysti voisi myös jättää ne Grilli21:n hampurilaiset väliin. Voihan niilläkin olla jotain tekemstä tämän pötsin kasvamisen kanssa. Ja sen ettei menisi sitten krapulahimoissaan heti kolkuttamaan alakerran karvakäsilän pitsanrasvaista ovea.

Ei, juomalla nämä kilot ovat tulleet. Ja juomalla ne myös lähtee. Kossuvissyä pöytään!

 

Yliajattelija

Tässä blogissa pohditaan, mitä on olla nainen – mitä minä tunnen, miltä näytän ja mitä haluan. Ja mietinköhän minä näitä juttuja vähän liikaa?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.