Ei hakutuloksia.

Teksti  Minna Tiainen

Uusien kiintiöt eivät innosta

Kiintiöt herättävät yliopiston henkilökunnassa vastustusta ja olankohautuksia. Uusien opiskelijoiden suosimisen pelätään lisäävän opintojen keskeyttämisiä ja syrjivän muita hakijoita.

Jyväskylän yliopistossa mietitään parhaillaan, otetaanko ensi vuoden opiskelijavalinnoissa käyttöön kiintiöitä sellaisille opiskelijoille, joilla ei ole ennestään opiskelupaikkaa tai tutkintoa. Tällä hetkellä into näyttää laimealta.

”Ei ole suurta innostusta kiintiöihin yleisesti ottaen havaittavissa”, opintopalvelujohtaja Mari Ikonen toteaa.

Yliopisto tekee yleistä linjausta asiaan helmikuussa, ja oppiaineet käyvät alakohtaisia neuvotteluja pitkin kevättä.

Tehtävät linjaukset koskevat vuoden 2015 hakuja. Vuonna 2016 uudistuksen on määrä edetä toiseen vaiheeseen, jossa yliopistot saatetaan pakottaa kiintiöiden käyttöön tai jopa varaamaan koko päävalinta uusille opiskelijoille.

 

Jyväskylässä yliopiston henkilökunta suhtautuu kiintiöihin varauksella etenkin tiedekunnissa, joihin perinteisesti tulee paljon välivuosia viettäneitä tai alaa vaihtavia opiskelijoita.

Kiintiöiden tavoite on nopeuttaa korkeakoulutuksesta työmarkkinoille siirtymistä. Osa henkilökunnasta uskoo, että niiden käyttöönotto saattaisi kuitenkin pidentää valmistumisaikoja.

Opintoasiainpäällikkö Tapio Ruokolainen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulusta kertoo, että tyypillinen heillä aloittava ”vanha ylioppilas” on jo tehnyt alan opintoja sivuaineena ja suorittanut muita tutkintoon sivuaineeksi kelpaavia opintoja yliopistolla. Tällaisen opiskelijan valmistumisaika ei Ruokolaisen mukaan ole juuri pidempi kuin suoraan kauppakorkeakoulussa aloittavan uuden opiskelijan.

Myös kasvatustieteiden tiedekunnan opintoasiainpäällikkö Riitta Kesonen arvelee, että muutaman harkintavuoden jälkeen heille tuleva opiskelija saattaa suorittaa opintojaan nopeammin ja määrätietoisemmin kuin suoraan lukiosta ponnistava opiskelija.

Liikuntakasvatuksen laitoksen varajohtaja, professori Mirja Hirvensalo on samoilla linjoilla.

”Ei ole huono, että ihmiset ehtivät miettiä uravalintojaan. Näin saadaan parhaat ja motivoituneet opiskelijat.”

Hirvensalo epäilee, että kiintiöiden myötä opintojen keskeyttämiset saattaisivat lisääntyä jonkin verran.

 

Kiintiöt arveluttavat henkilökuntaa myös siksi, että niiden pelätään asettavan muut hakijat epätasa-arvoiseen asemaan.

”Jos kiintiöllä haluttaisiin varmasti olevan tosiasiallisia vaikutuksia, se jouduttaisiin asettamaan niin suureksi, että riski muiden kuin etuoikeutettuun kiintiöön pääsevien aseman kohtuuttomasta heikkenemisestä kasvaisi aivan liian suureksi. Kiintiöt olisivat siis turhinta mahdollista byrokratiaa”,
Ruokolainen tuomitsee.

Hirvensalo pohtii samaa.

”Kun 1800 henkilöä hakee 60 paikkaa, tuntuu väärältä pudottaa niitä nuoria, jotka ovat jo vuosia hakeneet ja hankkineet alalle lisää osaamista.”

 

Kiintiöt vaikuttaisivat eri tiedekuntiin eri tavoin. Yliopisto ei tilastoi uudistuksessa määriteltyjen uusien opiskelijoiden, eli ilman aiempaa tutkintoa tai opinto-oikeutta yliopistoon tulevien, osuuksia hyväksytyistä. Vasta valmistuneiden ylioppilaiden osuus hakijoista ja hyväksytyistä sen sijaan on selvillä.

Alakohtaiset erot uusien ylioppilaiden sisäänottomäärissä ovat merkittäviä. Kun esimerkiksi kauppakorkeakouluun vuonna 2013 hyväksytyistä opiskelijoista vain 17 prosenttia oli tuoreita ylioppilaita, matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa vastaava luku oli 67 prosenttia. Tiedekunnan opintoasiainpäällikon Marja Korhosen mukaan kiintiöitä ei pidetä tiedekunnassa mielekkäinä, jos kohta niitä ei myöskään nähdä uhkana.

Sama tunnelma on informaatioteknologian tiedekunnassa, jonka vuoden 2013 hyväksytyistä opiskelijoista 33 prosenttia tuli suoraan lukion penkiltä.

”Me emme näe tarvetta kiintiöille”, opintoasiainpääkkillö Eija Ihanainen toteaa.

Humanistisessa tiedekunnassa 2013 aloittaneista 42 prosenttia oli uusia ylioppilaita. Dekaani, professori Minna-Riitta Luukka arvioi, ettei kiintiökysymys ole kovin keskeinen humanistisessa tiedekunnassa. Mielipiteet jakautuvat puolesta ja vastaan, eikä päätöksiä ole vielä tehty.

Odottavalla kannalla ollaan myös yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitoksella.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.