JYYn edarivaaleissa ehdokkaana olevat poliittiset järjestöt julkaisivat yhteisillä nettisivuillaan tekstin, jossa he ottivat kantaa Jylkkärin toimittajan En komppaa -kolumniin sekä V. Vallattoman blogikirjoitukseen. Tässä selvennys kolumnini jättämiin kysymyksiin.

Kirjoitin kolumnissani En komppaa muun muassa siitä, miten Jyviva suhtautuu yritysyhteistyöhön positiivisesti. Tästä tulkittiin, että olisin väittänyt yritysyhteistyön olleen ristiriidassa Jyvivan vihreän ja vasemmistolaisen arvopohjan kanssa. Se ei ollut esimerkkini tarkoitus.

Tarkoitukseni oli tämän esimerkin kautta selventää pointtiani, että näissä edarivaaleissa on hyvin vaikea löytää eroja ehdokkaiden ja vaaliliittojen välillä. Vaaliliitot tuntuvat olevan samaa mieltä lähes kaikesta, ja yhtenevät linjaukset tekevät äänestäjän roolin entistä hankalammaksi.

En siis sanonut, että olisi sinänsä huono asia, että Jyviva kannattaa yritysyhteystyötä. Tämän tein myös kolumnissani selväksi. Äänestäjänä kaipaan vain vaihtoehtoja ja selvennystä siihen, miten vaaliliitot sitten oikeasti eroavat toisistaan.

Otin tekstissäni myös kantaa vaalipaneeleihin ja siihen, miten Kokoomusopiskelijoiden Veera Ylimaunu ja Demariopiskelijoiden Noora Luukka edustivat vaaliliittojaan molemmissa viime viikon paneeleissa. Sama oli myös Keskustaopiskelijoilla, joiden edustajana sekä maanantain Puolue Ry:n että tiistain JYYn paneelissa toimi Lasse Heikkilä.

Vaalipaneelit ovat tavalliselle äänestäjälle vaalikoneen lisäksi ainoa matalan kynnyksen paikka yrittää ottaa ehdokkaista selvää. Uskallan väittää, että teltoilla ei välttämättä kauhean pitkään jakseta politiikasta jauhaa ainakaan tällä säällä. Minun mielestäni on harmi, etteivät vaaliliitot löydä enempää ehdokkaita puhumaan julkisesti liittonsa puolesta. Edustajistossa ja JYYn toiminnassa jo aikaisemmin aktiivisesti mukana olevat tuntevat kyllä vanhat kyrmyt ja nuoretkin ovat varmasti ajautuneet vaaliliittojen sisään oikein hyvin, mutta tavalliset opiskelijat eivät tätä tiedä. Ketä minä äänestän, jos en tiedä Kokoomusopiskelijoista kuin sen vaaleatukkaisen tytön, joka istui maanantaina kirjastolla?

Toisaalta tämä on outoa myös siksi, että edarivaaleissa äänestetään nimenomaan ehdokasta. Minä en ainakaan voi antaa ääntäni sellaiselle ihmiselle, jota en ole edes nähnyt. Kunnia siis Ylimaunulle, Luukalle, Heikkilälle ja kaikille niille, jotka paneeleissa tentattavana istuvat.

Vaalipaneeleista puheenollen, seuraava sellainen alkaa Mattilanniemessä ihan kohta. Suosittelen lämpimästi.