Ei hakutuloksia.

Teksti Laura Piiroinen 

Ei aina uutta, rahalla ja omaksi

Terhi Komulainen on luomuruokapiirin lisäksi kiinnostunut myös sohvasurffauksesta.

Onko sinunkin komeroissasi sellaisia tavaroita, joita olet tarvinnut vain kerran ja tiedät, ettei seuraavaa käyttökertaa välttämättä koskaan tule?

Yhdysvalloissa on noin satatuhatta porakonetta, joilla on tehty parhaimmillaan vain muutamia reikiä. Lähitulevaisuudessa nuo koneet saattavat päästä käyttöön jakamistalouden vallatessa maailmaa.

Vesa-Matti Lahden ja Jenni Selosmaan Kaikki jakoon! -kirjan mukaan elämme nyt yhteisöllisen kuluttamisen vuosisataa, jolloin omistamisen sijaan tärkeää on ihmisten maine, keskinäinen luottamus, yhteisöllisyys sekä jaettu käyttöoikeus resursseihin. Merkkeinä jakamistalouden yleistymisestä voidaan pitää muun muassa yhteisautoilun, ruokapiirien, aikapankkien sekä netissä toimivien vaihtotorien kaltaista toimintaa ja niiden yleistymistä.

 

Suomessa myös Jyväskylässä aktiivisesti toimiva aikapankki perustuu siihen, että työtä vaihdetaan aikaan. Kun vaikkapa lainaa jollekin porakonettaan, ansaitsee toveja, joita voi käyttää esimerkiksi rikkinäisten housujen korjauttamiseen.

Vaikka järjestelmä eroaakin perinteisestä naapuriavusta siinä, että vaihdossa mukana olevat henkilöt eivät useinkaan tunne toisiaan, se perustuu pitkälti samantapaiselle keskinäiselle luottamukselle.

Aikapankki oli tapetilla marraskuun alussa Verohallinnon julkaistessa päivitetyn version talkootyön verotusohjeesta. Koska aikapankki perustuu vastikkeellisuuteen ja niin tehdyistä kuin vastaanotetuistakin palveluksista pidetään kirjaa tovien muodossa, Verohallinto pitää toimintaa verotettavana.

Tosin huomattavaa on, että suurin osa aikapankin kautta tarjotuista töistä on viranomaisten silmissä luokiteltu tavalliseksi, vähäiseksi työksi, jota voi tehdä verovapaasti.

Vain sellaiset palvelut, jotka liittyvät tekijän tai vastaanottajan ammatteihin, on luokiteltu verotettaviksi. Ja nekin vasta silloin, kun suorituksia tehdään kalenterivuoden aikana yli 200 euron arvosta. Todennäköistä kuitenkin on, ettei uusilla säännöillä ole kummoistakaan vaikutusta. Vaihtopiirien kautta ansaittujen tulojen ilmoittaminenhan jää jokaisen omantunnon varaan.

 

Terhi Komulainen on on elävä esimerkki nykyaikaisen jakamistalouden aktiivisesta käyttäjästä. Esimerkiksi matkaillessa Couchsurfing-sivusto on hänelle luonnollinen vaihtoehto hostelleille. Sivuston kautta voi tarjota kotimajoitusta satunnaiselle matkailijalle tai yöpyä itse jonkun ystävällisen vieraan henkilön luona.

”Käytännössä sohvasurffaus on paljon enemmän kuin pelkän sohvan lainaamista: siinä on päässyt todella jakamaan ihmisten arkea.”

Joitakuita tuntemattomien luokse meneminen tai omaan kotiin ottaminen saattaa epäilyttää, mutta Komulaista ei ole pelottanut.

”Minulla on aina ollut todella hyvät fiilikset, eikä ole koskaan tarvinnut ajatella että apua, mitäköhän tässä nyt käy. Luotan sivustoon, koska ihmiset voivat käydä kirjaamassa omia kokemuksiaan majoittajista sekä majoitettavista.”

Mikä on parasta yhteisöllisessä jakamistaloudessa?

”Siinä pääsee kokeilemaan uusia asioita. Samalla joutuu ehkä luopumaan joistain pinttyneistä mielikuvista, mutta tilalle voi saada aivan uudenlaisia elämyksiä: kokemuksia siitä, että on tarpeellinen ja hyödyllinen. Ja tapaa mahtavia ihmisiä.”

”Tulevaisuudessa olisi mahtava työskennellä niin, että vastineeksi työpanoksestani saisin rahan sijaan jotain konkreettista, mitä tarvitsen. Joku leikkaisi vaikka hiukseni tai tarjoaisi aterian.”

 

Ruoka suoraan tuottajalta

Ruokaa ei välttämättä tarvitse hankkia marketista, sillä erilaisten ruokapiirien kautta elintarvikkeita saa myös ilman välikäsiä. Jolpin eli Jyväskylän opiskelijoiden luomupiiri ry:n puheenjohtajalle Terhi Komulaiselle se on arkipäivää.

Jolppi ry perustettiin viime vuonna, mutta toiminnan peruspilari ruokapiiri on ollut olemassa jo kymmenen vuotta. Sen kautta kuka tahansa voi hankkia luomuruokaa lähituottajilta.

”Voit toki mennä kauppaan ja ostaa halvinta mitä löytyy, mutta tämä ei ole pelkkää ruoan ostamista, sillä toimintaan liittyy erityinen yhteisöllisyys. Ihmiset, jotka tulevat auttamaan meitä ruokapiirin jakoihin, kuvaavat tunnelmaa lämpimäksi ja avoimeksi: on hauskaa olla ja tehdä asioita yhdessä.”

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.