Ei hakutuloksia.

Teksti  Minna Tiainen

Työttömyyden reseptit

Hallitus kaavailee Suomeen lisää korkeakoulupaikkoja. Viisivuotisen lisäysohjelman tarkoituksena on purkaa hakijasumaa luomalla joka vuodelle vähintään 1400 uutta aloituspaikkaa.

Hesari tietää kertoa, että ”eri alojen koulutustarpeita on perusteltu työntekijäpulalla, koulutuksen edullisuudella ja hakijamäärillä.”

Ensimmäinen syy on fiksu. Sitten mennäänkin ojaan: kolmas syy on typerä ja toinen puhtaasti vastuuton.

Jos toisena perusteena mainittu koulutuksen edullisuus kelpaa perusteeksi aloituspaikkojen lisäämiseen, maistereita alkaa pursuta aloilta, joilla on valmiiksi eniten opiskelijoita opettajaa kohden. Työmarkkinoiden tarpeet jääkööt taka-alalle, kyllä meillä koulutetaan, jos vain luentosalien seinät antavat myöten! (Jyväskylässä muuten harvemmin antavat, kuten tämän lehden uutisesta voi lukea.)

Myös suuret hakijamäärät ovat järjetön peruste lisäpaikoille. Ilman opiskelupaikkaa jääneitä nuoria täytyy pystyä auttamaan, mutta hallituksen reseptillä tehdään koulutuspaikattomasta nuoresta työtön maisteri. Näitä kahta erottaa viitisen vuotta väärällä alalla hukattua opiskeluaikaa. Ylikoulutus hakijasuman purkamiseksi ei estä nuorten syrjäytymistä, se vain lykkää sitä.

Lisäksi opetusministeriö kaavailee opiskelijavalintauudistusta, joka todennäköisesti vaikeuttaisi alan vaihtamista. Uudistus varaisi osan opiskelupaikoista ensimmäistä tutkintoaan tekeville.
Suunnitelma ei vastaa opiskelijoiden tarpeita. Hiljattain julkaistu opiskelijabarometri 2012 paljastaa, että noin viidennes opiskelijoista harkitsee alan vaihtoa. Viidennes on sitä jo vaihtanut. Nämä opiskelijat eivät katoa sisäänottoa vaikeuttamalla.

Tutkimuksesta käy ilmi myös, että opinnoistaan todella innostuneet opiskelijat suorittavat muita selvästi enemmän opintopisteitä lukukaudessa. 17 prosenttia korkeakouluopiskelijoista puolestaan kertoo, että heikko motivaatio hidastaa heidän opiskeluaan.

Tässä olisi nyt sitten pähkinä purtavaksi: pitenevätkö ne työurat oikeasti, jos opiskelijat pidetään väkipakolla alalla, jota he opiskelevat motivaatiotta ja hitaasti?

Korkeakoulut eivät onneksi ole tarttuneet opiskelijavalintauudistukseen innolla. Niillä olisi periaatteessa mahdollisuus ottaa kiintiöt käyttöön jo ensi vuonna. Jyväskylän yliopiston opintopalvelujohtaja Mari Ikonen kertoo, että tiedekunnat ovat yksimielisesti päättäneet jättää tilaisuuden käyttämättä. Myöhemmistä vuosista keskustelua ei ole Jyväskylässä vielä edes aloitettu.

Näyttäisi siltä, että hallituksen pääprioriteetti on siivota välivuosia viettävät nuoret opiskelijan nimikkeen alle. Yliopistoon sisääntuloa tai valmistumista seuraavat ongelmat ratkaiskoot itse itsensä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.