Ei hakutuloksia.

Teksti  Minna Tiainen

Jyväskylä akateemisen työttömyyden huipulla

Jyväskylä on työtä etsivälle korkeakoulutetulle yksi Suomen vaikeimmista kaupungeista. Moni jää tänne, vaikka uramahdollisuudet olisivat muualla selkeästi paremmat.

 

Kun valmistuminen kolkuttelee ovella, on aika katsella ympärilleen. Vaikka opiskelupaikkakunnalle olisi houkuttelevaa jäädä, jyväskyläläisten kannattaa harkita tarkkaan.

Jyväskylä on ollut Suomen kärkisijalla korkeakoulutettujen työttömyydessä jo vuosia. Tilannetta on seurattu Keski-Suomen ELY-keskuksella vuodesta 2006 lähtien, ja seurantatietojen mukaan Jyväskylä on ollut ykkösenä akateemisten työttömyydessä vuoteen 2012 asti. Vuodelta 2013 vastaavia tilastoja ei vielä ole.

Ainoa poikkeus sääntöön on vuosi 2010, jolloin kaupungin sijaluku oli vertailussa kaksi. Luvuissa on katsottu ylemmän korkeakoulututkinnon ja tutkija-asteen tutkinnon suorittaneiden määrää suhteessa kaupungin koko työvoimaan.

Viime vuonna tilanne muuttui siten, että akateemisten työttömyys lisääntyi myös muualla. 2012 Jyväskylä jakoi kyseenalaisen kärkisijansa Turun, Tampereen, Helsingin ja Oulun kanssa.

Aihe on Jyväskylässä herkkä, vaikka tilanne on ollut virkamiesten tiedossa pitkään.

“Tämä aihe on ollut Jyväskylässä tabu, sitä ei olla haluttu kuulla”, yksikön päällikkö Marja Pudas Keski-Suomen ELY-keskukselta toteaa.

 

Tilanteeseen on monia syitä. Jyväskylän yliopisto on suuri suhteessa kaupungin kokoon, ja täältä puuttuvat hyvin työllistävät teknillinen korkeakoulu ja lääketieteelliset alat.

Humanistinen ja yhteiskuntatieteellinen tiedekunta valmistavat runsaasti opiskelijoita tehtäviin, joita erityisesti näiltä seuduilta löytyy rajallisesti.

Koulutusalat eivät yksin kuitenkaan selitä lukuja. Jyväskylässä on paljon työttömyyttä myös aloilla, jotka muualla työllistävät hyvin. Täällä on esimerkiksi runsaasti työttömiä psykologeja, vaikka ala vetää muualla Suomessa erinomaisesti.

Pudas uskookin, että ongelmana on myös opiskelijoiden haluttomuus lähteä muualle työn perässä. Moni päättää jäädä Jyväskylään esimerkiksi opiskeluaikana löytyneen puolison vuoksi. Päätöksellä saattaa olla tuhoisat seuraukset, sillä työttömyys työuran alussa voi jarruttaa urakehitystä pitkään.

 

Keski-Suomen Työ- ja elinkeinotoimiston palveluesimies Marja Pakkanen kannustaisi opiskelijoita lähtemään vähäksi aikaa töihin pienempiin kuntiin, joissa koulutetusta työvoimasta ei ole yhtä kovaa tarjontaa kuin täällä. Kun takana on muutama vuosi kokemusta omalta alalta, työpaikkojen ovet aukeavat paremmin myös Jyväskylässä.

Pakkanen valittelee myös, että jyväskyläläiset ovat nirsoja työmatkojen suhteen.

“Meidän alueella se 40 kilometriä tuntuu välillä olevan liian pitkä matka, vaikka autolla Äänekoskelle hurauttaminen kestäisi yhtä kauan kuin Helsingin seudulla kaupungin laidalta toiselle. Ei pitäisi tuijottaa kilometrejä vaan sitä, paljonko matkaan menee aikaa”, hän toteaa.

 

Korkeakoulutettujen työttömyys hurjassa kasvussa

 

Korkeakoulututkinnon suorittaneiden työttömyys on kasvanut Suomessa vuodesta 2007 asti.

Kehitys näkyy myös Jyväskylässä, jossa vuodesta 2007 vuoteen 2012 akateemisten työttömien vuosittainen keskimäärä on noussut 32 prosenttia. Kaikkien työntekijöiden osalta nousua on ollut 19 prosenttia. Vuonna 2007 Jyväskylässä oli keskimäärin 534 ylemmän korkeakoulututkinnon tai tutkija-asteen tutkinnon suorittanutta työtöntä, kun vuonna 2012 heitä oli 705.

TE-toimiston Marja Pakkanen painottaa, että tilanne vaihtelee vahvasti aloittain. Hän arvelee, että kehitykseen on vaikuttanut ainakin Jyväskylän alueella se, että valtio palkkaa yhä vähemmän työntekijöitä. Näihin paikkoihin on tyypillisesti vaadittu tai toivottu korkeakoulututkintoa, joten Jyväskylässä yhteiskuntatieteilijöiden mahdollisuudet työnsaantiin ovat viime vuosina vähentyneet.

Pakkanen huomauttaa kuitenkin, etteivät asiasta tehdyt tutkimukset ole aukottomia. Ne eivät huomioi sitä, vastaako saatu työ koulutusta.

“Akateemisen työttömyyden ytimeen pääsemisessä ongelma on se, moniko pääsee koulutustaan vastaavaan työhön”, hän toteaa.

Kaikesta huolimatta yliopistotutkinto on edelleen keskimäärin varmin koulutusväylä työllistymiseen.

“Suurimmalle osalle töitä kuitenkin löytyy”, Pakkanen painottaa.

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.