Ei hakutuloksia.

Teksti  Petra Nykänen

Ramppien lisäksi toivotaan unisex-vessoja

Asiantuntijat muistuttavat, että esteettömyyttä on monenlaista.

JYY:n hallituksen varapuheenjohtajan Hanna Huumosen vastuualueita hallituksessa ovat liikunta ja sosiaalipolitiikka, joista jälkimmäiseen sisältyvät terveys-, tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusasiat – myös esteettömyys.

Huumonen jakaa esteettömyyden kahteen osaan: fyysiseen ja sosiaaliseen esteettömyyteen.

”Ensimmäiseen kuuluvat muun muassa aistivammat, liikuntarajoitteet ja oppimisvaikeudet sekä niiden takia tehtävät erityisjärjestelyt. Sosiaalinen esteettömyys on ideaalitilanteessa ilmapiiri, joka mahdollistaa saavutettavuuden ja kaikkien yksilöiden yhdenvertaisen osallistumisen”, Huumonen selventää.

Sosiaalinen esteettömyys voi olla esteiden purkamista esimerkiksi vammaisopiskelijoiden ja muiden välillä. Huumonen toivoo, ettei opiskelijoita enää jaettaisi erityisryhmiin, jotta kaikki voisivat tuntea kuuluvansa samaan suureen yhteisöön. Hän sanoo pohtineensa muun muassa, miten yliopistoliikunta saataisiin myös liikuntarajoitteisille sopivaksi.

”Pitäisikö meillä olla erityisliikuntaryhmiä? Mielestäni ei pitäisi. Se on takapajuista ajattelua, koska silloinhan me juuri jakaisimme ihmiset eri ryhmiin satunnaisten fyysisten ominaisuuksien perusteella ja korostaisimme erilaisuutta erityis-etuliitteellä.”

 

Huumosen mielestä yliopisto ei ole vielä kaikille esteetön ja saavutettava.

”Esimerkiksi liikunnan rakennus on täysin esteellinen. Liikunnalla voidaan tehdä esteettömyyden eteen varsin vähän, koska se on Alvar Aallon rakennus. Aaltohan ei ollut mikään esteettömyyden edelläkävijä.”

Huumosella on kuitenkin ratkaisu yliopiston saavutettavuuden parantamiseksi: parempi tiedottaminen. Hänen mukaansa esteettömyys on hyvin paljon nimenomaan viestintää. Tarpeeksi näkyvät ohjeet ja opasteet ovat Huumosen mielestä erityisen tärkeitä nyt, kun yliopistolla on käynnissä monia rakennustöitä, joiden vuoksi opiskelijoiden tutut reitit ovat muuttuneet.

Huumonen ottaa esiin myös yhden keskusteluissa usein sivuutettavan näkökulman esteettömyyteen. Kyse on seksuaali-identiteetteihin liittyvästä esteettömyydestä. Huumonen uskoisi muun muassa unisex-vessojen luovan saavutettavuutta. Pelkät miesten ja naisten vessat eivät palvele transsukupuolisia ihmisiä tai muita, jotka eivät koe mahtuvansa perinteisiin sukupuolilokeroihin.

”Esteettömyydessä on kyse yllättävän pienistäkin asioista. Ne ovat yleensä myös asennekysymyksiä. Täytyy olla halua tehdä muutoksia ja nähdä tosi laajasti se, mitä saavutettavuus voi olla.”

 

Yliopiston strategisen kehittämisen parissa työskentelevä suunnittelija Hannu Puupponen kertoo esteettömyydessä olevan kyse yksilön ja ympäristön suhteesta.

”Ihmisille esteitä tuottavia asioita on paljon, ja kaikki tilanteet ovat yksilöllisiä. Jotkut ryhmiä kohtaavat enemmän esteitä, koska yliopiston kaltaisissa yhteisöissä palvelut on mietitty keskimääräisen käyttäjän näkökulmasta”.

Puupponen muistuttaa, ettei esteettömyys tarkoita pelkkiä liikkumisesteitä. Esteet voivat liittyä myös esimerkiksi sisäilmaan tai tietotekniikkaan. Hän kertoo myös kieli- ja kulttuurikysymysten tulleen viime aikoina selvemmin esille.

Puupponen ja opintohallintopäällikkö Tuula Maijanen toteavat Seminaarinmäen ja Mattilanniemen remonttitöiden aiheuttavan tällä hetkellä esteitä koko yliopiston väelle.

”Se, että yliopistolla on nyt niin paljon henkilöitä väistötiloissa, tuottaa varmasti kaikille esteitä. Jatkuva muuttoliike hankaloittaa eloa ja saavutettavuutta omalla tavallaan”, toteaa Maijanen.

Puupponen näkee erityisen tärkeänä, että yliopiston uudisrakennuksissa otettaisiin huomioon esteettömyys ja saavutettavuus jo piirustuspöydällä.

”Se olisi tehtävä perusteellisesti eikä aina vain lain vähimmäisvaatimusten mukaan. Pitäisi pyrkiä oikeasti sellaiseen rakennukseen, jossa kaikkien on helppo liikkua ja toimia.”

Esteettömyys tuottaisi etuja koko yliopistolle.

”Esteettömäksi tehtyjen tilojen siivoaminen on nopeampaa ja helpompaa, ja se säästää jonkin verran kustannuksia. Tietenkin liikkuminen esteettömissä tiloissa on kaikille käytännöllisempää”, Puupponen arvioi.

Ylistönrinteen ja -mäen molemmat näkevät hankaliksi lähinnä jyrkkien mäkien vuoksi. Puupponen toteaa rakennuksista kemian laitoksen pohjapiirroksen olevan kenelle tahansa vaikeaselkoinen. Maijanen puolestaan muistuttaa, että Ylistönmäellä sijaitsevat rakennukset eivät ole yliopiston varsinaisia rakennuksia vaan väistötiloja.

 

Vammaisten opiskelijoiden yhdyshenkilönä toimiva Maijanen harmittelee vammaisopiskelijoiden kanssa käytävää dialogia heikoksi. Heistä ei saa lain mukaan pitää minkäänlaista rekisteriä, joten yliopiston puolelta heitä on miltei mahdotonta tavoittaa.

”Tämä tietynlainen hienotunteisuus on viestinnällinen ongelma”.

Yliopistossa on kehitteillä Esteetön yliopisto -ohjeistus, jonka myötä myös oppilaitoksen ja opiskelijoiden väliseen vuorovaikutukseen on tulossa muutoksia. Uuden ohjeistuksen lisäksi yliopisto käynnistää vielä tänä vuonna sisäasianministeriön suosituksen mukaisen yhdenvertaisuussuunnitteluprosessin.

”Näkisin esteettömyyden olevan yhdenvertaisuuden käytännön toteuttamista. Esteettömyys otetaan siis suunnitteluprosessissa laajasti huomioon”, Puupponen kertoo.

  1. Kalevi2

    ”Aaltohan ei ollut mikään esteettömyyden edelläkävijä.” Hoh, aina tämä sama Aalto-heitto. Kannattaa ehkä ottaa huomioon, milloin rakennukset on rakennettu.

    Ilmoita asiattomasta kommentista

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.