Jenni Vartiainen – Terra (Warner Music Finland)
Terraa on saatu odottaa pitkään. Jenni Vartiaisen kakkosalbumi Seili (2010) on Suomen 30 myydyimmän albumin joukossa, ja siltä lohkaistiin hittejä vielä monta vuotta ilmestymisensä jälkeenkin. Kukaan ei ole voinut välttyä Missä muruseni on -tai Nettiin -hypetykseltä. Siksi odotukset Terraa kohtaan ovat kovat.
Ja ne onneksi myös täyttyvät. Terra on ainutlaatuinen kokoelma sanoituksia, sävellyksiä ja sovituksia, joista löytää joka kuuntelukerralla jotain uutta. Vartiainen, Jukka Immonen, Mariska ja Teemu Brunila ovat tehneet hienoa työtä, joka näkyy ja ennen kaikkea kuuluu. Herkkien itsetuntokappaleiden (esimerkiksi Vartiaisen itse sanoittama Sivullinen) ja hauskahtavien rakkauspoppien (Selvästi päihtynyt, jossa tammikuu on iskevästi pitkä ja tipaton, synkkä ja hipaton.) Yllättäen levyltä löytyy myös ensi joulun varma hittikappale. Tule meille jouluksi on rohkea veto julkaistavaksi lokakuun syysmyrskyihin. Rohkea kappale on muutenkin, sillä eroperheen joulusta harvemmin lauluja tehdään.
Myös Vartiaisen laulu on Terrassa paikoitellen jopa parempaa kuin koskaan aikaisemmin. Jos hän pystyy tulkitsemaan kappaleet samanlaisella voimalla myös marraskuussa alkavilla keikoilla, ei ehkä tarvitse kauhean kauan odotella ilmoitusta jäähallikeikasta. Se kun tuntuu nykyisin tarkoittavan samaa kuin pinnalla olevan suositun muusikon määritelmä.
Jenni Vartiainen on tehnyt vuoden kotimaisen pop-levyn. Jälleen kerran.
Suvi-Tuulia Nykänen
”Ja Emman saa…”
James
Rakas Jylkkäri,
Voisitteko täyttää pakollisen levyarviopalstanne jollakin muulla kuin arvioimalla juuri niitä levyjä, joista jauhaa koko Suomen ”valtamedia”. Tulee ähky. Tarjotkaa uusia tuulia, panostakaa paikalliseen.
Tästä ei nyt jää käteen mitään. Paitsi arvioijalle Vartiaisen levy.
Ilmoita asiattomasta kommentista
Suvi-Tuulia
Hei James,
olemme samaa mieltä ja tarkoituksenamme onkin kääntää painopistettä suomalaisiin sekä jyväskyläläisiin artisteihin/kirjailijoihin, varsinkin printtilehdessä. Netissä tilaa on kuitenkin rajattomasti ja tämä on juuri sellainen arvio, joka todennäköisesti ei edes päädy lehteen.
– Suvi-Tuulia
Ilmoita asiattomasta kommentista
Tavallinen
Älkää ihmeessä kirjoittako vastaisuudessa ensisijaisesti pienten piirien skeneistä! Vartiaisen arvostelu kiinnosti varmasti suurinta osaa opiskelijoista. Toivottavasti näitä on vastaisuudessakin eikä vain arvosteluja bändeistä, joiden nimen tuntee 2-5 hipsteriä
Ilmoita asiattomasta kommentista
James
Suvi-Tuulia: Ok. Mukava kuulla.
Tavallinen: Mihin tämä nyt perustuu tämä oletuksesi siitä, että JV kiinnostaa suurinta osaa opiskelijoista? Koska edellinen levy myi 150 000 kappaletta? Pitäisikö Jylkkäsin samalla logiikalla tehdä uutisia Big Brotherista, koska sehän myöskin ”varmasti kiinnostaa suurinta osaa opiskelijoista”?
Minä en ymmärrä, miksi samat latteat arvostelut pitää lukea lehdestä toiseen. Ymmärtäisin sitten, jos levyä kuunnellessa tulee jonkinlainen ahaa-elämys, josta haluaa arvostelun muodossa muille kertoa. Mutta tämä arvostelu on liukuhihnakamaa.
”Vartiainen, Jukka Immonen, Mariska ja Teemu Brunila ovat tehneet hienoa työtä, joka näkyy ja ennen kaikkea kuuluu.”
”Myös Vartiaisen laulu on Terrassa paikoitellen jopa parempaa kuin koskaan aikaisemmin”
– Miten se näkyy, miten se kuuluu? Miten se laulu on parempaa? Tässä ei itse asiassa kerrota levystä yhtään mitään. Ymmärrän kyllä, että arvostelija piti levystä. Mutta miksi, se ei avaudu. Tekstin voisi tiivistää näin:
”Jenni Vartiaisen uusi levy on mielestäni hyvä levy.”
Ilmoita asiattomasta kommentista
Suvi-Tuulia
Tavallinen,
ajatuksenamme ei myöskään ole unohtaa sitä musiikkia, joka radiosta kuuluu ja josta osa opiskelijoista varmasti pitää. Tavoitteenamme on löytää kultainen keskitie, jossa osansa saavat niin pienet piirit kuin mainstream-musiikkikin.
Ilmoita asiattomasta kommentista