Ei hakutuloksia.

Teksti  Suvi-Tuulia Nykänen

Valtaa tarjolla

Yliopistolaki velvoittaa, että opiskelijoilla on oltava omat edustajansa yliopiston hallinnossa. Mutta miten asioihin voi vaikuttaa, jos ei tiedä mikä kopo tai kollegio on? Katso tästä listasta niin tiedät!

Yliopiston hallitus

Hallituksen seitsemästä jäsenestä yksi edustaa opiskelijoita. Opiskelijaedustaja saa palkkaa 1200 euroa vuodessa sekä 300 euron kokouspalkkiot päälle. Yliopiston hallituksen jäsenet ovat yliopistossa tärkeässä roolissa, sillä he määrittävät koko yliopiston toiminnan ja valitsevat esimerkiksi rehtorin. Rehtori toimii myös hallituksen esittelijänä, joten tämä on oiva paikka päästä tapaamaan Matti Mannista livenä kuukauden välein!

Yliopiston kollegio

Kollegiossa on kymmenen opiskelijajäsentä. Kollegio on hallinnon ylin taso, joka esimerkiksi valitsee hallituksen ja valvoo sen toimintaa. Kollegiossa on opiskelijajäsenten lisäksi liuta professoreita ja yliopiston tutkijoita, joten vaikuttamisen lisäksi siellä pääsee verkostoitumaan oman ja vieraiden tiedekuntien jehujen kanssa.

Johtokunnat

Yliopistolla on myös erillis- ja palvelulaitoksia, joiden johtokunnissa on opiskelijajäseniä. Johtokuntia on avoimella yliopistolla, kirjastolla, normaalikoululla, yliopistokeskus Chydeniuksella, museolla sekä kielikeskuksella. Johtokuntien jäsenet ohjaavat niiden taloutta ja toimintaa. Ja jos et tiennyt, mikä yliopistokeskus Chydenius on, veikkaisin että kyseisen laitoksen johtokunnan kokouksessa istumisen jälkeen tiedät. Ehkä.

Tiedekunta-neuvostot

Kaikilla yliopiston seitsemällä tiedekunnalla on oma tiedekuntaneuvostonsa. Opiskelijajäseniä niissä on 3-4, tiedekunnan koon mukaan. Tiedekuntaneuvostojen opiskelijajäsenet ovat mukana esimerkiksi päättämässä tiedekuntien opetussuunnitelmista sekä antamassa ehdotuksia opiskelijoiden sisäänottomäärissä. He ovat merkittäviä myös tohtoriopiskelijoille, sillä jo väitelleet opiskelijajäsenet ovat mukana väitöskirjojen arvostelussa. Vakavaa hommaa siis!

JYYn koposektori

Yksi ylioppilaskunnan valiokunnista on omistettu koulutukselle ja sen kehittämiselle. Opinto- ja tiedevaliokunnan kokoukset ovat kaikille avoimia ja niissä keskustellaan sekä yleisesti että yksityiskohtaisesti opintoasioista.

Opetuksen kehittämisryhmä

Tuttavallisemmin OKR:ksi nimetyssä laitostasoisessa ryhmässä jäseninä ovat oppiaineiden opiskelija- ja henkilökuntaedustajat sekä laitoksen pedagoginen johtaja. Opiskelijajäsenet ovat yleensä ainejärjestöstä valittavia kopoja eli korkeakoulupoliittisia vastaavia. OKR:ssä keskustellaan esimerkiksi opetussuunnitelmista sekä setvitään mahdollisia ongelmia. Ja verkostoidutaan, täälläkin.

Ainejärjestöt

Jokaisella oppiaineella on oma ainejärjestönsä, joka bileiden järjestämisen lisäksi ottaa kantaa myös opiskeluasioihin. Tärkeimpänä lenkkinä opiskelijoiden ja opettajien välillä on ainejärjestön oma koulutuspoliittinen vastaava, joka valitaan halukkaista ainejärjestön jäsenistä.

Laitoskokous

Opiskelijoille, tohtorikoulutettaville, tutkijoille ja koko laitoksen henkilökunnalle tarkoitettuja laitoskokouksia järjestetään vähintään kaksi kertaa vuodessa. Laitoskokouksessa keskustellaan ja tiedotetaan laitoksen ajankohtaisista asioista, esimerkiksi johtajan vaihtumisesta. Jokainen laitoksen opiskelija voi tulla kokoukseen ja avata suunsa, mikäli kokee siihen tarvetta.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *