Ei hakutuloksia.

Teksti  Kimmo Kitinä

Meditaatiohetki ulko-ovella

Miksi vilkkaisiin paikkoihin kuten kauppakeskuksiin tai asemille asennetaan pyöröovia, joista läpi pääseminen tuntuu välillä nälkävuodelta. Ainakin jos on menossa ruokakauppaan.

Tiedättehän, näitä automaattisesti pyöriviä rinkuloita. Ensin odotat, että oviaukko pyörähtää kohdallesi. Sitten mahdollisesti odotat seuraavaa aukkoa, koska kaikki odottajat eivät mahtuneet sisään tai jollakulla oli lastenvaunut. Sitten oven sisällä alat kulkea kohti sisätilaa naurettavan pienillä askeleilla. Malttamattomana muiden sisäänpyrkijöiden kanssa pohditte: milloin ovi pyörähtää auki sisäpuolella ja pääsette ulos tästä tukalasta tilanteesta.

Ja sitten jönks. Joku tonttu meni hipaisemaan ovea. Turvamekanismi pysäyttää oven, koska jokuhan saattaisi jollain käsittämättömällä tavalla olla vaikka oven välissä. Tai jotain, en minä tiedä miksi ovi pysähtyy, mutta aina se pysähtyy.

Seuraa kiusallinen hetki. Lähteekö tämä liikkeelle? Onko se kauppa edes auki enää? Haluanko minä edes sinne? Mitä ylipäätään haluan, sisään vai ulos? Ehkä nyt kuitenkin sisään, kun olen jo puolimatkassa menossa. Minulla ei ole tapana luovuttaa. Paitsi luovutanhan minä kaikessa ja jatkuvasti.

No nyt joku pieraisi varmasti.

Vierestä fiksut ihmiset painelevat sisään tavallisesta ovesta. Miksi minä menin pyöröovesta? Ikinä en enää mene.

 

Miten niin ei saisi valittaa? Tässä blogissa päästellään ylimääräisiä urputushöyryjä asioista, jotka ovat liian pieniä vaiettaviksi. Onko sinulla valittamista? Ota yhteyttä ja kerro, mitä tässä blogissa pitäisi käsitellä. Valita osoitteeseen valitusventtiili@jylkkari.fi. 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *