Löytyykö ideoita tai taitoja, joilla toteuttaa niitä? Yliopisto auttaa liiketoiminnan kehkeytymistä saattamalla oikeat ihmiset yhteen.
Viime vuonna IT-tiedekunnan dekaanin Pekka Neittaanmäen 60-vuotissynttärilahjaksi perustettiin Pekan paja. Pajan tarkoitus on kehittyä samantyyppiseksi yrityskiihdyttämöksi kuin Aalto-yliopistolta käynnistynyt Aaltoes. Jälkimmäisen kiiltokuvamaailmaan tutustuneelle Jyväskylän meininki vaikuttaa maanläheiseltä.
“Keväällä järjestettiin ensimmäinen ideakilpailua ja nyt ollaan tätä protokilpailua launchaamassa. Siihen saapi ilmoittautua”, esittelee pajan pyörittäjä Johannes Harju toimintaa.
Kilpailuun osallistuminen ei ole pakollinen reitti pajalle, vaan ideoita ja taitojaan voi mennä suoraan esittelemään tiloihin Agoran d-siivessä. Pajan ohella yliopistolla kootaan yrittävien opiskelijoiden yhteisöä, jolla on syksyn aikana neljä tapaamista. Sen toiminta aiotaan lanseerata kunnolla kevättalvesta.
“Me ollaan joku kaksi vuotta pyöritetty tätä pienemmällä porukalla. Tällä hetkellä laitetaan pohjaa kuntoon, että saadaan kunnolla pyörimään tulevaisuudessa”, kertoo yksi ryhmän jäsenistä Janne Puustinen.
Keväällä pajan ensimmäiseen ideakilpailuun tuli reilu kymmenen osallistujaa. Yksi kisan voittajista oli liikunnalla työskentelevä tutkija Mary Chasandra, joka on nyt orientoitumassa ajatukseen yrittäjyydestä.
“Se tuntuu haastavalta ja on mukavuusalueen ulkopuolella. Viimeiset 15 vuotta olen kehittänyt tutkijan identiteettiä ja nyt pitäisi ryhtyä jokisikin muuksi.”
Chasandran ajatus liittyy hänen tutkimukseensa tupakointiriippuvaisten valmentamisesta terveellisempiin elämäntapoihin. Tutkimuksessa harjoittelulla on saatu hyviä tuloksia, mutta sen järjestäminen on kallista ja osallistujat olisivat kaivanneet lisätukea. Kännykkäsovellus toimisi hyvänä apuvälineenä harjoittelulle.
“Osallistuessa kilpailuun, en oikein tiennyt, mikä se oli, koska tiedot olivat suomeksi. Lähetin idean löytääkseni tutkijoita tutkimukseen. En ollut edes ajatellut kaupallistamista.”
Maryn mielestä yliopiston systeemi on silti erittäin hyvä ja tukea saa paljon. Chasandra on jo löytänyt yliopiston avulla tekijän sovelluksen prototyypille.
“Etenemme siinä juuri. He yrittävät auttaa idean kehittämisessä markkinointi- ja liiketoimintalähtöisemmäksi, jota en itse osaa.”
Keväällä ideakilpailu oli avoin sekä henkilökunnalle että opiskelijoille, mutta nyt prototyypeistä haetaan ajatuksia vain opiskelijoilta. Tutkijoille yliopistolla on jo paljon muita yrittäjyysohjelmia ja innovaatiokeskus, josta voi saada tukea ajatustensa kehittelyyn.
Pekan pajalla ei hätiköidä yritysten perustamisen suhteen. Tärkeintä on varmistaa, ettei idean kehittäjä jää yksin ajatustensa kanssa.
“Ensin katsotaan luottamuksellisesti se idea. Sitten katsotaan, että mitä sen toteuttamiseen tarvitsee. Että pystyykö sen itse toteuttamaan, ja jos ei niin katsotaan löytyisikö sellaisia henkilöitä tai tarvitaanko kontakteja yritysmaailmaan“, Johannes Harju selvittää.
Hyviä idea-aihioita pajalla on Harjun mukaan jo jonkin verran, mutta huutava pula on muodostumassa etenkin koodaajista, jotka pystyisivät toteuttamaan netti- ja mobiilisovelluksia.
“Se pitää sitten sopia sen idean isännän tai emännän kanssa, että mitä siitä saa. Yleensähän se menee fifty-fifty,” kuvaa harju yhteistyökuvioita.
Paja on osa informaatioteknologian tiedekuntaa, mutta palveluksiaan se haluaa tarjota kaikille opiskelijoille. Harju huutelee humanistien perään.
“Niillä on enempi sellainen ihmisläheisempi lähestymistapa tiettyihin asioihin. Ohjelmoijilla se on vähän erilainen. Että ne kun saisi yhdistettyä.”
Pajalta voi saada toteutettavaksi jotain esimerkiksi graduna. Yksi gradu on jo syntymässä aihion pohjalta.
Harjun lisäksi pajalla hääräilee pelitutkija Jukka Varsaluoma. Hänestä peli-ideoiden esille tuomiselle olisi oikea hetki juuri nyt.
“Se on niin hedelmällinen tämä maaperä. Esimerkiksi Applen Appstoren kautta pieni tiimi hyvällä idealla voi helposti päästä markkinoille.”
Varsaluoman mukaan peliteollisuus liikuttaa tällä hetkellä eniten rahaa Suomen kulttuuriviennissä. Pieni opiskelijaporukka pystyy helposti kokeilemaan siipiään olemattomilla riskeillä. Tarvittavat rahalliset panostukset ovat pieniä ja niissä yliopisto voi Varsaluoman ja Harjun mukaan tulla vastaan.
Lisää aiheesta: