Jyväskylän liikenteen kohtalo on avoin vuonna 2014 voimaan astuvan joukkoliikennelain vuoksi.
Linjojen määrä on pysynyt lähivuodet lähes samana, ja matkustajamäärä on kasvanut maltillisesti. Yöbussien suosio on romahtanut.
”Paikallisliikenteen matkustajamäärä on kasvanut. Viime vuonna kasvu tosin oli nolla prosenttia, mutta sitä edeltävänä kahdeksan”, Jyväskylän liikenteen toimitusjohtaja Jaakko Raunio kertoo.
Ajokilometrit ovat lisääntyneet 10 prosentilla viimeisen viiden–kuuden vuoden aikana.
Paikallisliikenteen peruslinjojen määrä on pysynyt pari viime vuotta lähes samana eli noin kolmessakymmenessä (laskematta mukaan eri variaatiotia, kuten M- ja K -vuoroja). Uusimmassa Jyväskylän liikenteen paikallisliikenteen aikataulussa linjoja on 32, pari enemmän kuin vuotta aiemmin. Kymmenen vuotta sitten, vuosina 2001–2002 linjoja oli lähes 40.
”Linjasto on kattava, vaikka ei pääkaupunkiseudun veroinen”, Raunio sanoo.
Homma vaikuttaa perusvarmalta, mutta juuri nyt se ei ole sitä. Bussit ajavat uuden joukkoliikennelain ja EU:n palvelusopimusasetuksen siirtymäaikaa, joka kestää ainakin vuoteen 2014. Linja-autoliikennettä avataan asteittain kilpailulle.
Kaupungin joukkoliikenneinsinööri Ari Tuovinen sanoo, että kahden ja puolen vuoden päästä heinäkuussa Jyväskylässä on liikenne, joka on uusien sopimusten alainen.
Vielä ei tiedetä, mitä tapahtuu. Tämän vuoden aikana kaupunki tekee alueellista joukkoliikennesuunnitelmaa, jonka se on aloittanut Laukaan ja Muuramen kanssa.
Kaikki tämä piinaa Jyväskylän liikenteen henkilökuntaa.
”Sikäli inhottava tilanne, että jatko on epävarmaa. Yrityksen ja henkilökunnan kanssa ei tiedä töiden jatkosta. Huomattavan vaikea suunnitella tulevaa”, Raunio harmittelee.
Hän lisää, että työ tehdään nyt mahdollisiman hyvin. Niin, että kaupunkin ja yhteistyökumppanit saadaan vakuuttuneeksi Jyväskylän liikenteen halusta tehdä työtään.
”Jos me nyt laiminlöisimme palvelua, sitä suuremmalla syyllä päättäjillä olisi tarve ja halu saada muutoksia aikaiseksi. Kyllä me haluamme tässä tilanteessa pistää palvelun kuntoon ja investoida kalustoon.”
Yksi tavoite on, että kaikissa busseissa olisi matalalattiakalusto vuoden sisällä.
Paikallisliikenteen lippujen hinnat nousivat jälleen vuoden alussa noin viisi prosenttia. Korotus tiesi 2–3 euroa lisää per lipputuote käytetyimmissä lipputuotteissa eli sarjakorteissa ja näyttölipuissa.
Raunio listaa Jyväskylän liikenteen pulmaksi nopeuden, tai lähinnä sen puutteen. Hän huomauttaa, että kaupungista puuttuvat joukkoliikenneväylät ja joukkoliikennekaistat.
”Infojärjestelmät ja terminaalit ovat hyvät, vastaavat kuin Tampereella tai pääkaupunkiseudulla, mutta nopeus jää henkilöauton jalkoihin. Olemme illat ja aamut samassa ruuhkassa kuin kaikki muutkin.”
Yölinjoilla matkustajien määrä on romahtanut.
”Itsekin liikun joskus yöllä, ja on jännä huomata, kuinka vajaat bussit lähtevät Vapaudenkadulta, kun taxiasemilla on pitkät jonot.”
Matkustajamäärä on hiipunut tasaisesti koko 2000-luvun. Tästä syystä yövuorojen määrää on vähennetty.
”Liikennöinti on suhteessa kalliimpaa ja hankalampaa. Tulee ongelma- ja uhkatilanteita ja pelkoja. Kukaan ei aja yövuoroa mielellään”, Raunio kertoo.
Ihmiset lähtevät myöhemmin baariin ja hortoileat taxiin valomerkin aikaan.
Raunio uumoilee syyksi myös mukavuuden halua ja elintason nousua.
”Ei olla köyhiä, eikä kipeitä, kun lähdetään juhlimaan.”
Elina Mäenpää
toimittaja@jylkkari.fi
Kommentointimahdollisuus on poistettu käytöstä, mutta alta näet aiemmat kommentit.
Ville Qvist
Raunio voisi katsoa yöbussien hinnoittelua, jos yöbussien käyttöä halutaan lisätä. Jo kahdella henkilöllä taksilla pääsee samaan hintaan kuin bussilla ja kolmella tulee jo selvää säästöä. Vielä kun taksilla pääsee oven eteen ja bussilla vain pysäkille asti, niin ei tarvitse kahdesti miettiä, kumpaa öisin käyttää.
5.2.2012