Ei hakutuloksia.

Laatujournalismi vaarassa

Journalistiikan professori Raimo Salokangas uskoo median eriytyvän eliitin
laadukkaaseen journalismiin ja rahvaan viihdemössöön

Raimo Salokangas toteaa, että median murroksia on aina ollut ja tulee olemaan. Kuva: Tommi Puska
Raimo Salokangas toteaa, että median murroksia on aina ollut ja tulee olemaan. Kuva: Tommi Puska

Viime vuosina poliitikot ja toimittajat ovat kissa-hiiri -leikistään huolimatta olleet huolestuneita samasta aiheesta: journalismista on tullut pinnallisempaa. Jyväskylän yliopiston journalistiikan professori Raimo Salokankaan mielestä ei ole ollut mitään “auvoista aikaa, jolloin kaikki olisi ollut hyvin”.

”Median murroksia on aina ollut ja tulee olemaan. Nyt medialla on kaikenlaisia rahoitusongelmia. Suurin niistä on netti, sinne pitäisi laittaa sisältöä mahdollisimman nopeasti, mutta mediayhtiöt eivät ole keksineet, miten ansaita rahaa verkosta”, Salokangas tiivistää.

Salokangas korostaa, että on tärkeää muistaa nykyisten mediatalojen olevan pörssi- ja osakeyhtiöitä, joiden tärkein tehtävä on tuottaa voittoa omistajilleen.

”Media ei voi toimia ellei se tuota voittoa, se on ohittamaton fakta. Mutta ongelma voi olla se, miten pitkälle mediaa tehdään myyvyyden ehdoilla. Erilaiset ratkaisut eriyttävät mediaa, ja myös laadulle on jatkossakin sijansa”, Salokangas sanoo.

Laadukkaasta journalismista alan professorilla on selkeä visio. Salokan-kaan mielestä laadukas journalismi on monitasoista, mutta asialähtöistä.

”Ensiksikin toimittajalla täytyy olla hyviä, monipuolisia lähteitä jutun pohjaksi. Toisekseen toimittajan pitää osata ymmärtää, miten asiat liittyvät toisiinsa ja kolmanneksi hänellä täytyy olla taito osata ilmaista se”, Salokangas summaa.

Toinen taso liittyy resursseihin.

”Toimittajalla täytyy olla resursseja paneutua aiheeseensa. Nykyisin aika on ehtyvä luonnonvara”, Salokangas sanoo.

Salokangas pelkää, että media eriytyy laadukkaaseen eliitin journalismiin ja rahvaan viihdeuutisointiin.’

”Voi olla, että eliitti seuraa ja arvostaa pienempiä laadukkaita omnibustiedostusvälineitä. Rahvas antaa viihdyttää itseään.”

Turun eduskuntatutkimuksen keskuksen tutkija Ville Pitkänen jakaa Salokankaan näkemyksen eriytyvästä mediasta. Pitkänen ei kuitenkaan sulje pois vaihtoehtoa, että laadukkaasta journalismista tulisi koko median ykköstuote.

”Jos tulisi laajempaa yhteiskunnallista tilausta laadukkaammalle journalismille. Mutta en sitten tiedä, kuinka todennäköistä se olisi. Se vaatisi, että yhteiskunnassa tapahtuisi poikkeuksellista politisoitumista.”

Politiikan ja median välistä suhdetta tutkivan Pitkäsen mielestä laatujournalismin kriisi on suhteellista.

”Siitä voi olla aidosti montaa eri mieltä. Vielä 1960- ja 70-luvuilla mediassa oli paljon sivistyspaatosta, mutta markkinavetoinen journalismi on vähentänyt sitä.”

Viime kesänä Kymen  Sanomissa työskennellyt Jyväskylän yliopiston journalistiikan opiskelija Laura Glad uskoo hitaaseen journalismiin. Toimittajalla pitäisi Gladin mukaan olla aikaa ja resursseja perehtyä aiheeseensa, mistä nykyinen toimituksien tilanne on kaukana.

”Pitäisi kirjoittaa vinkki etusivulle, tehdä nettiin aiheesta pätkä ja varmaan vielä videokin jutun kirjoittamisen päälle. Onneksi Kymen Sanomissa annettiin ihan hyvin aikaa esimerkiksi laajempien reportaasien tekemiseen.”

Gladilla ei ole tarjota ratkaisua laatujournalismin kriisiin.

”Ei auta olla surullinen, nyt tarvittaisiin kipeästi toimia, joilla tilannetta voisi parantaa.”


Kyösti Hagert

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.