Kuva: Johannes Kaarakainen
Kuva: Johannes Kaarakainen

Kankaan tehdasalueen suunnitteluun kaivataan kaupunkilaisten mielipiteitä. Esteettinen kerho esittelee oman näkemyksensä tilan käytöstä.

Kangas on Tourujoen takana sijaitseva suunnilleen nykyisen Jyväskylän keskustan kokoinen vanha paperitehtaan alue, jonka kaupunki osti viime vuonna tehtaan lopetettua toimintansa. Jyväskylä järjesti yhdessä Hub Jyväskylän kanssa maalis-huhtikuun aikana jyväskyläläisille mahdollisuuden kommentoida ja ideoida tulevaa kaupunginosaa. Yhteisöllisen kaupunkisuunnittelun ideologian mukaisesti toteutetussa Kaupungin Kangas -projektissa järjestettiin keskustelutilaisuuksia ja työpajoja alueen suunnittelusta. Lisäksi netin kautta oli kaikille avoin mahdollisuus jättää ehdotuksia ja arvioida projektin etenemistä.
Nyt alueelle ollaan järjestämässä arkkitehtikilpailua, jonka hedelmät ovat kypsiä poimittavaksi 20 vuoden kuluttua. Kaupungin Kangas -hankkeessa kerättyjä ajatuksia on tarkoitus käyttää arkkitehtikilpailun ohjelmassa alueen suunnittelun pohjana. Yhteisöllisen kaupunkisuunnittelun idean mukaisesti myös arkkitehtikilpailun eteneminen avautuu yleisölle kommentoitavaksi.

Tämä on meidän näkemyksemme siitä, millainen Kankaan alueesta voisi tulla. Samalla haluamme kutsua kaikki mukaan jatkamaan suunnittelua ja seuraamaan kehitystä – otetaan tila nyt haltuun, kun sitä meille tarjotaan.

Jyväskylän alakaupungilta Kankaan alueelle saavutaan Tourujoen yli ulottuvaa kevyen liikenteen valtaväylää pitkin.
Tourujoen ympäristö on ajallisesti kerrostuva, vihreä ja elävä puistoalue, jossa elämä saa olla vailla jatkuvaa karsimista. Ylempänä Tourujokea rantatörmä yhdistyy luontevasti vanhan hautausmaan vieressä sijaitsevaan luonnonsuojelualueeseen, jonka poluille voi helposti paeta urbaania elämää. Tourujoella huomio kiinnittyy myös pieneen vesivoimalaan, jossa tuotetaan osa alueen tarvitsemasta sähköstä.

Keskustan suunnasta tultaessa saavutaan ensin vanhan paperitehtaan kohdalle. Vanhimmat alueelle jätetyistä punatiilirakennuksista on rakennettu 1800-luvun lopulla ja ne on otettu uuteen käyttöön maltillisesti. Rakennuksia ei ole yliremontoitu ylihintaisiksi loft-asunnoiksi vaan niihin on sijoitettu toimintoja, jotka kunnioittavat rakennuksen alkuperäistä arkkitehtuuria. Tehdasrakennuksiin on avattu muun muassa pesula, kahvila, lounasravintola, taidehalli, kirjaston toimipiste ja parkour-halli ynnä muita kaikille kaupunkilaisille avoimia toimintoja.

Tankaan uusi ja vanha rakennuskanta lomittuvat luontevasti eikä ympäröivä tila tunnu jämähtäneeltä vaan elävältä ja kehittyvältä keskusta-alueelta.
Perinteinen Jyväskylän keskusta on alkanut itse asiassa vähitellen tuntua vanhalta kaupungilta elämisen painopisteen siirtyessä kohti Tourujoen toista puolta. Ajan saatossa historialliseksi muotoutunut entinen ydinkeskusta edustaa esimerkillisesti elämiselle ahdasta näennäisjulkista tilaa. Alue palvelee nykyisin lähinnä ostoskeskuksena vapaamielisen Yläkaupungin ja yhteisöllisen Kankaan alueen välissä.
Kankaan alueella on helppo liikkua jalkaisin ja pyörällä. Avoimet korttelipihat mahdollistavat oikaisun suorinta reittiä lähes minne tahansa ja sekaliikennekaduilla matka taittuu nopeasti ja turvallisesti ilman liikennevaloja ja ruuhkia.
Perinteisiä autoilukatuja kapeammat väylät antavat myös tilaa ja turvaa elämiselle, ja alueelle onkin kehittynyt paljon kadunvarsilla tapahtuvaa toimintaa kahviloiden ja sekalaisten harrastustoimien muodossa. Myös lapset leikkivät alueella huoletta ilman turvaliivejä satunnaisten huoltoajoa suorittavien autojen ollessa väistävänä osapuolena. Kaupunkitila on esteetöntä ja yhteistä kaikille jo lähtökohtaisesti, eikä siihen tarvitse kohdistaa jatkuvaa valvontaa ja sakotusta. Alueelle on yhdistyksiä ja tapahtumanjärjestäjiä varten kaavoitettu myös vapaata ilmoitustilaa jo suunnitteluvaiheessa.

Kangas yhdistyy luontevasti kaikkiin suuntiin. Kevyen liikenteen valtaväylää pääsee kätevästi muun muassa muinoin hylättylle rautatiesillalle sekä Seppälän alueen markettiparatiisiin että sen ohitse Kivääritehtaan kulttuuritiloille.
Matkakeskuksen suuntaan reitti avautuu vuonna 2012 avattuun Veturitallien nuoriso- ja kulttuurikeskukseen sekä kolmannen sektorin ja taiteilijoiden toiminnoille varattuun entiseen Yleisradion rakennukseen. Lyhyen pyörämatkan varrelle jäävät myös Tuomiojärven virkistysalueet ja ympäröivät kaupunginosat.
Autoilijoille Kankaan alueen reunoille on rakennettu riittävästi parkkitilaa, jonka kautta tapahtuu koko moottorivälineillä kulkevien ihmisten sisäänsyöttö. Aivan alueen kyljestä kulkeva moottoritie mahdollistaa saavutettavuuden mistä ilmansuunnasta tahansa. Yksi autoliikenteelle sallittu pistokatu alueen ytimeen tarjoaa liikkumisväylän busseille ja liikuntarajoitteisille.
Pyöräilijöille alueella on jokaisessa korttelissa yhteiseen käyttöön tarkoitettua paikoitustilaa ja myös vuokrattavia kaupunkipyöriä. Kevyt liikenne ja bussiyhteydet on järjestetty niin hyvin, että suurin osa ihmisistä liikkuu alueelle ja alueella ilman henkilökohtaista autoa aivan omasta tahdostaan. Autottomuuden huomaa myös alueen orgaanisessa äänimaisemassa ja raikkaassa ilmanlaadussa.

Asuinrakennusten ja asuntojen suunnittelussa on lähdetty monimuotoisen ja kestävän rakentamisen ajatuksesta.
Arkkitehtikilpailua järjestettäessä pyrittiin ottamaan huomioon alueen pitkän tähtäimen tulevaisuus – millaista on rakentaa toimivaa rakennuskantaa 50 tai 100 vuoden tähtäimellä? Kankaasta lähdettiin jo alkuvaiheilla rakentamaan elinikäiseen asumiseen soveltuvaa ja ajassa luontevasti muokkaantuvaa aluetta, joka avautuu kaikille kaupunkilaisille eikä jää nukkumalähiöksi. Avoimet korttelipihat luovat uuden sukupolven yhteisöllisyyttä, jossa turvallisuuden tuntu tulee vartiointiliikkeiden partioinnin sijaan yhteisöllisyydestä. Alueella on luontevaa muuttaa asunnosta toiseen tai yhdistää asuntoja toisiinsa tilatarpeen kasvaessa tai vähentyessä. Kangas ei profiloidu vain tietyn ikä- tai sosiaaliluokan tarpeisiin.

Alueen rakennuskanta on vaihtelevaa. Moottoritien varrella on yritysten käyttöön varattuja korkeita toimistorakennuksia, joista avautuvat näkymät kaupungin yli. Suuret terassitalot laskeutuvat orgaanisin muodoin Kankaan alueelle. Niiden moottoritielle sulkeutuva äänieristetty rakenne ja kattopuutarhojen kasvillisuus estävät melun ja saasteiden kantautumisen alueelle.
Rakennuksissa on monenlaisia asumismuotoja omilla terassipuutarhoilla varustetuista luksusasunnoista pieniin kohtuuhintaisiin vuokra-asuintoihin. Katoilla on myös yhteistä terassitilaa ja asukkaiden käytössä olevia puutarhoja hyötyviljelyyn.
Suurissakaan rakennuksissa ei ole huoneistokohtaisia saunoja eikä pyykinpesutiloja vaan rakennuksissa on laadukkaat ja joustavasti toimivat yhteiset tilat, joita voi ottaa käyttöön tarvittaessa mihin aikaan vuorokaudesta tahansa.
Taloyhtiön saunoissa on jatkuvalämmitteinen kiuas ja pyykkien kuivaamiseen on varattu tilaa sekä sisältä että ulkoa niin hyvin, ettei kenenkään tarvitse ripustella kalsareitaan omaan olohuoneeseensa.

Alueella on myös pienkerrostaloja ja rivitaloja. Kangasta ei ole pakotettu säntilliseen ruutukaavaan, vaan se antaa tilaa vaihteleville ratkaisuille. Rivitalorakentamisessa on otettu mallia muun muassa Museoviraston merkittävien kulttuuriympäristöjen listalle kuuluvalta Kortepohjan rivitaloalueelta.
Talojen suunnittelussa ei ole jääty standardiratkaisujen asteelle vaan niissä on toteutettu ekologisesti ja esteettisesti kestäviä ratkaisuja, joilla pyritään ennakoimaan myös tulevia tarpeita.
Energian hinnan noustessa alueen asumiskustannukset laskevat myös omatuotantoisen aurinkoenergian ja energian säästöön kannustavan elinympäristön avulla.
Vuokra- ja omistusasumisen lisäksi alueelle on muodostunut yhteisöasumista ja palveluasuntojen sijaan ”mummokommuuneja”, joissa iäkkäämmät ihmiset eivät asu ”kodinomaisesti” laitoksissa vaan avustetusti oikeissa kodeissaan.

1. Pääväylä, vain kevytliikenne: Lounaispuisto, Kompassi(JK:n ja OP:n portaat, Sokoksen arkadi, Tawastin edusta), Cygnauspuisto, Kävelykadun loppupätkä AREaukiolle asti, 2. Palsta-asumukset: Viitaniemen rantatalot, 3. Tämä toiminta voi olla vanhoissa tehdasrakennuksissa, 4. Sosiaalinen asuminen, 2 x veturitallikortteli (korttelitalo), 5. Business: Olemassaoleva Minimani ja pari Innovatornia, 6. Pysäköinti ulkosyöttöisesti, 3 x asemaukio 7. Business2: Kauppalaispiha ja Jyväskeskus, 7c Pätkä Voionmaankatua, 8. Gryndi: 2 x Keskustie.
1. Pääväylä, vain kevytliikenne: Lounaispuisto, Kompassi(JK:n ja OP:n portaat, Sokoksen arkadi, Tawastin edusta), Cygnauspuisto, Kävelykadun loppupätkä AREaukiolle asti, 2. Palsta-asumukset: Viitaniemen rantatalot, 3. Tämä toiminta voi olla vanhoissa tehdasrakennuksissa, 4. Sosiaalinen asuminen, 2 x veturitallikortteli (korttelitalo), 5. Business: Olemassaoleva Minimani ja pari Innovatornia, 6. Pysäköinti ulkosyöttöisesti, 3 x asemaukio 7. Business2: Kauppalaispiha ja Jyväskeskus, 7c Pätkä Voionmaankatua, 8. Gryndi: 2 x Keskustie.

Kankaan alueella konkretisoituu ajatus siitä, miten vahvasti kaavoitus vaikuttaa siihen, millaisia ihmiset ovat ja millaisiksi kasvavat. Alueella yhteisöllinen elämäntapa ulottuu sekä taloyhtiöiden sisäiseen toimintaan että yleiseen koko alueen ja kaupungin tilaan.
Jokaista pyörää ei ole keksitty uudestaan vaan jo rakennusvaiheessa mallia on otettu hyvin toimivista esimerkeistä, muun muassa yhteisöllisestä Kuokkalan Tuulenkylästä ja autottoman keskustamallin edelläkävijöinä tunnetuista kaupunkisuunnitteluesimerkeistä Alankomaiden Houtenissa ja Groningenissa.

Kankaan alueen sydämenä sykkii julkinen sauna, jossa kaupunkilaiset asuinpaikasta riippumatta kokoontuvat yhteen keskustelemaan maailmanmenosta. Saunaa ylläpitävät paikalliset asukkaat, saunaseurat ja muut yhteisöt.
Se symboloi vahvasti Jyväskylän irtautumista yritystyyppisestä organisaatiosta kohti asukkaidensa laajennettua kotipiiriä. Ja kukapa ei kodistaan välittäisi.

Arkkitehti Jani Jansson kertoo kuvituksena olevasta "kaupunkisämpläyksestään":  ”Olemassaoleva Jyväskylä on otettu leikepöydälle ja valikoituja palasia on sijoitettu Kankaan alueelle antamaan mittakaavaa. Alueelle on sovitettu pari keskustan asuinkorttelia, pätkä Voionmaankatua, kolme asema-aukiota autoja varten ja useampikin Jyväskylän puistoista. Veturitallit ja niitä ympäröivät asuinrakennukset mahtuvat alueelle vielä helposti, samoin pari Innova-tornia ja kelpo lämpäre Viitaniemen matalaa asutusta. Kävelykadulta mukaan on otettu kompassiristeys, kauppalaispiha ja pätkä Väinönkadulta Aren aukiolle. Lopputuloksena on olemassaolevista sampleista koottu tausta, jonka pohjalle uuden kaupunginosan tarina on helpompi riimitellä.”
Arkkitehti Jani Jansson kertoo kuvituksena olevasta "kaupunkisämpläyksestään": ”Olemassaoleva Jyväskylä on otettu leikepöydälle ja valikoituja palasia on sijoitettu Kankaan alueelle antamaan mittakaavaa. Alueelle on sovitettu pari keskustan asuinkorttelia, pätkä Voionmaankatua, kolme asema-aukiota autoja varten ja useampikin Jyväskylän puistoista. Veturitallit ja niitä ympäröivät asuinrakennukset mahtuvat alueelle vielä helposti, samoin pari Innova-tornia ja kelpo lämpäre Viitaniemen matalaa asutusta. Kävelykadulta mukaan on otettu kompassiristeys, kauppalaispiha ja pätkä Väinönkadulta Aren aukiolle. Lopputuloksena on olemassaolevista sampleista koottu tausta, jonka pohjalle uuden kaupunginosan tarina on helpompi riimitellä.”

Teksti: Esteettinen kerho

Kuvat: Johannes Kaarakainen, Jani Jansson

Esteettinen kerho on Taiteiden ja kulttuurin tutkimuksen laitoksella vuoden 2010 Tutkintotehdas-tapahtuman myötä syntynyt avoin yhteisö, joka järjestää muun muassa lukupiirejä, retkiä ja keskustelutilaisuuksia. Toimintaan ovat tervetulleita kaikki esteettisestä elämänpiiristä kiinnostuneet. Kerho muotoutuu osallistujien ideoiden ja omaehtoisuuden pohjalta esteettisen elämän ympärille.

Kerhon Kangas-ideoita voit kommentoida ja kehittää eteenpäin osoitteessa: ttp://esteettinen.blogspot.com