Ei hakutuloksia.

Opiskelijat houkuttelevat asuntosijoittajia Jyväskylään

03 asuntosijoittaminen web
Kuva: Johannes Kaarakainen

Jyväskylässä vuokralaisten saanti on turvattu. Pienten keskusta-asuntojen kysyntä ylittää tarjonnan.

Jyväskylä on muiden yliopistokaupunkien tapaan kiinnostava kohde asuntosijoittajille. Kun parinkymmenen tuhannen korkeakouluopiskelijan joukko yhdistetään pieneen keskusta-asuntojen määrään, syntyy houkutteleva yhtälö.
Opiskelijat haluavat keskustaan, ja kysyntä ylittää tarjonnan. Näin vuokralaisten saaminen keskustan kämppään on käytännössä varmaa.
”Sijoittajan vinkkelistä kaupungin laitamilta saa pääomalleen paremman tuoton, mutta keskustassa asuntojen hinnat pitävät paremmin, niihin saa varmemmin vuokralaisia ja vuokralaisten vaihtuvuus on pienempää”, kiinteistönvälittäjä-yrittäjä Sirkka-Liisa Seppänen sanoo.

Jyväskylässä ydinkeskusta, ruutukaava, on pieni. Se lisää keskusta-asumisen houkuttelevuutta, kun joka paikkaan on lyhyt matka.
Toisaalta se tietää sitä, että asuntoja on keskustassa rajallisesti. Palvelujen äärelle hissitaloihin hinkuvat opiskelijoiden lisäksi yhä enenevissä määrin myös vanhukset.
Jyväskylä houkuttelee myös muualla asuvia sijoittajia.
”Heitä on Helsingistä, Tampereelta… myös pohjoisemmasta”, Seppänen luettelee.
Toki useimmilla on jonkinlainen side Jyväskylään. He ovat voineet esimerkiksi opiskella täällä aikoinaan.
”Sijoittajalla voi olla myös pienet lapset. Asunto on sitten vuokralla ja odottaa, jos lapset tulevat aikanaan Jyväskylään opiskelemaan”, Seppänen kertoo.

Kun kysyntää on tarjontaa enemmän, se näkyy totta kai myös vuokrien tasossa.
”Kun itse tulin tänne opiskelemaan puoli vuosikymmentä sitten, sain 30 neliön yksiön Puistokadulta 350 eurolla. Nyt kun moderoin JYYn asuntopalstaa, niin ei siellä juuri mistään saa yksiötä alle neljän sadan. Kyllä hinnat ovat nousseet”, vertaa JYYn sosiaalisihteeri Karoliina Vainikainen.
”Vaikka opiskelija-asuntoihin on nyt investoitu, silti niitä ei riitä kaikille. Kun opiskelijoita on täällä niin pirusti, ison osan pitää hakea asuntoa kuitenkin yksityisiltä markkinoilta. Tajuavathan vuokranantajat sen hinnoittelussaan”, Vainikainen summaa.
Jyväskylän yliopiston opiskelijoista noin viidennes asuu opiskelija-asunnossa. Moni halukas jää rannalle: esimerkiksi vuonna 2009 Keski-Suomen Opiskelija-asuntosäätiöltä asuntoa hakeneista kämpän sai vain noin joka kolmas.

Sirkka-Liisa Seppäsen mukaan onnenonkijoita ja pikavoittojen tavoittelijoita Jyväskylän vuokramarkkinoilla on kuitenkin vähän.
”Vuokrapyynnön on oltava suhteessa yleiseen tasoon. Ne jotka ovat vakavalla mielellä, ymmärtävät sen pitkällä jänteellä. Vuokranantajakin voi hinnoitella itsensä ulos markkinoilta, sillä ei kukaan maksa mitä tahansa Jyväskylässäkään”, Seppänen muotoilee.
Sosiaalisihteeri Vainikaisen mielestä opintotuen asumislisän vuokrakattoa pitäisi nostaa nykyisestä 252 eurosta. Edellisen kerran sitä korotettiin vuonna 2005.
”Eihän se summa tahdo riittää enää edes Kortepohjan ylioppilaskylässä. Opiskelijat joutuvat käyttämään asumiseen myös opintotukea, mikä ei ole tarkoituksenmukaista”, Vainikainen sanoo.
Hän nostaa esille myös kesällä tulevan opintotuen uudistuksen, jossa asumislisää ei voi enää nostaa menettämättä tukikuukausia.
”Saa nähdä, miten se vaikuttaa. Irtisanovatko opiskelijat esimerkiksi yhä useammin Jyväskylän kämppänsä keväällä, kun lähtevät muualle kesätöihin?”

Se, että vanhemmat ostavat opiskelemaan tulevalle lapselleen asunnon, on lisääntynyt Jyväskylässä koko ajan. Jonkin verran vanhemmat ostavat asuntoja myös yhdessä nuoren kanssa, mutta se on harvinaisempaa.
”Sijoitushan on sekin, ettei tarvitse maksaa kallista vuokraa”, Seppänen selittää.
Yksi houkutin sijoittajille on myös se, että Jyväskylän hintataso on vielä hieman esimerkiksi Tamperetta halvempi. Silti Mansesta ei välttämättä saa samanlaisesta asunnosta kuitenkaan suurempaa vuokraa, joten sijoitus kannattaa tehdä 150 kilometriä koilliseen.

Ruuhka-Suomen ulkopuolisista maakuntakaupungeista Jyväskylän asuntojen hintataso on kuitenkin kalleimmasta päästä.
Jyväskylä on erilaisissa muuttohalukkuusvertailussa jatkuvasti kaupunkien kärkipäässä. Mutta niin se on myös, kun mitataan asumisen kalleutta: Kiinteistöliiton lokakuisessa vertailussa Jyväskylä laskettiin Suomen kymmenestä suurimmasta kaupungista kalleimmaksi. Vertailussa huomioitiin kiinteistöverot, kaukolämmön hinta sekä vesi-, sähkö- ja jätemaksut.
Kaikki nämä tuntuvat välillisesti tietenkin myös vuokra-asujan kukkarossa.

Iiro-Pekka Airola

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.