Ei hakutuloksia.

Utopistinen ideaali

Kuva: Johannes Kaarakainen
Kuva: Johannes Kaarakainen

Perustulosta on puhuttu pitkään, mutta sanat eivät etene teoiksi. Kunnollisen tutkimuksen sijaan aihe on jäänyt poliitikkojen pallotteluksi. Onko perustulolla tulevaisuutta?

Opiskelijat saivat jälleen pettyä hallituksen budjettineuvotteluissa. Eläkkeet luvattiin sitoa indeksiin, mutta opintotuki jätettiin ennalleen. Suomalainen sosiaaliturva takaa kaikille toimeentulon, mutta tukiviidakossa riittää epäkohtia: Jos työtön tekee satunnaisia hommia, se vähentää työttömyyskorvausta, joten on helpompi jäädä kotiin. Opiskelijoita korpeaa, että työttömänä tienaisi saman verran ja jopa enemmän kuin opintiellä.

Eri opiskelijajärjestöt ovat ehdottaneet moneen otteeseen perustuloa perinteisen sosiaaliturvan korvaajaksi. Opiskelijamaailman ulkopuolelta puoltavia mielipiteitä on ropissut erityisesti poliittisesti vihreästä siivestä – Osmo Soininvaara keulakuvanaan – mutta tasaisesti myös oikealta ja vasemmalta. Viime keväänä muun muassa Oulun Läänin Kokoomusnuoret päätti viedä kokoomuksen puoluekokoukseen aloitteen perustulon saattamisesta sosiaaliturvauudistuksen lähtökohdaksi. Samalla asialla on myös Vasemmistoliitto. Politiikan ulkopuolelta myönteisiä puheenvuoroja ajatukselle on kuulunut ainakin talous- ja yhteiskuntatieteilijöiden suusta.
Idea ei ole uusi. Ajatus kansalaispalkasta juontaa juurensa aina 1700-luvulle saakka ja Suomessakin siitä on puhuttu 1970-luvulta lähtien. Perustulon perusajatus on se, että jokainen täysi-ikäinen kansalainen saa tietyn könttäsumman verottomana tililleen. Omaa elintasoaan voisi parantaa tekemällä töitä ilman, että se vaikuttaisi perustulon suuruuteen.
Kansalaispalkka ja negatiivinen tulovero ovat perustulon variaatioita, mutta käytännössä lähes synonyymejä.

Yleensä keskustelu perustulosta on ponnahtanut kiivaimmilleen taantuman aikaan sekä tietysti vaalien alla. Nyt on ollut hiljaista. Joko koko teema on unohdettu?
Poliitikoilta mielipiteitä löytyy varmasti, mutta yritetäänpä saada asiaan puolueeton kanta.
Soitto Jyväskylän yliopiston taloustieteiden tiedekuntaan paljastaa, etteivät ainakaan kansantaloustieteilijät tutki perustuloa Suomen Ateenassa.
”Mikä on perustulo?” kuuluu ensimmäinen vastaus uteluihin tiedekunnan kansliasta.
Yhteydenotto Elinkeinoelämän Tutkimuslaitokselle poikii jo enemmän tietoa, mutta perustulon pohtiminen on sielläkin paitsiossa.
Sosiaaliturvan rahoitukseen perehtynyt ETLA:n tutkimusjohtaja Tarmo Valkonen toteaa, että perustuloa on todella vaikea tutkia taloustieteellisestä näkökulmasta.
Valkonen kertoo, että on olemassa mikrotalouden simulaattoreita, joiden avulla voi laskea tulojen ja menojen vaikutusta hyvinkin suurille ihmisjoukoille. Perustuloa pyöritellessä muuttujia on kuitenkin liikaa, joten todellisia vaikutuksia kansantalouteen ja työllisyyteen on hyvin hankala laskea.

Pikainen soittokierros muihin suomalaisiin yliopistoihin osoittaa, että taloustieteilijät keskittyvät täysin muihin asioihin kuin perustuloon.
Se on outoa. Tuntuu, että tutkimusrahaa olisi uhrattu paljon turhemmillekin aiheille.
Siitäkin voi tosin olla montaa mieltä.
Tampereen yliopiston julkistaloutta tutkivan kansantaloustieteen professorin Jukka Pirttilän mielestä sosiaaliturvaa pitäisi johtaa entistä vastikkeellisempaan suuntaan perustulon sijaan. Hän toteaa, että työntekoa pitäisi edesauttaa hienosäätämällä sosiaaliturvaa ja poistamalla kannustinloukkuja.
”Ehkä siihen on hyvä syy, ettei tutkimusta ole tehty. Miksi sosiaaliturva pitäisi yhtenäistää, kun elämäntilanteetkin ovat erilaisia?”

Monenlaisia lukuja on toki esitelty jo muutaman kirjan verran, mutta harvoin puolueettomin lasein. Vihreiden teettämissä julkaisuissa perustulo on poikkeuksetta myönteinen kehityssuunta.
Sosiaaliturva Suomessa on lähes aukoton, joten perustuloa on perusteltu muun muassa sillä, että se lisäisi yksilönvapautta, tasa-arvoa sekä työllisyyttä. Perustulo nostaisi pätkä- sekä osa-aikaistyön arvoa, ja myös yrittäjyys tulisi houkuttelevammaksi, kun jonkinlainen toimeentulo olisi turvattu. Byrokratiakin vähenisi.
Vuonna 2007 Vihreät ehdottivat, että jokaiselle napsahtaisi kuukausittain 440 euroa. Vihreiden malli edellyttäisi, että yhtäläiseksi veroprosentiksi tulisi 39 %, ja 5 000 euroa ylittäville kuukausituloille 49 %. Tällä tavalla esimerkiksi 4 000 euroa kuussa tienaavalle jäisi verojen jälkeen noin 2 800 euroa käteen, joka on suunnilleen saman verran kuin nykyisin. Perustulo siis rahoitettaisiin tulonsiirtoina, jossa otettaisiin rikkaimmilta ja annettaisiin köyhimmille. Keskiluokan tulot pysyisivät lähes ennallaan.
SDP:n ja ammattiyhdistysliikkeiden tutkimuksissa perustulo sen sijaan näyttää aina mahdottomalta. Pahimpien uhkakuvien mukaan ihmisistä tulisi työtä vieroksuvia laiskureita, jolloin systeemi kaatuisi omaan mahdottomuuteensa. Kalevi Sorsa -säätiön rahoittaman, talvella 2007 julkaistun tutkimusraportin mukaan perustulo olisi erittäin kallis ja riskialtis uudistus, joka ei toisi mitään lisäarvoa nykyiseen verrattuna:
”Suomalaista yhteiskuntamallia kuvaavat seuraavat keskeiset tekijät: syyperusteinen sosiaaliturva, korkea työllisyysaste, kokoaikaiset työsuhteet ja työstä saatavalla palkalla toimeen tuleminen. Perustulo kääntäisi trendin näiden kaikkien suhteen päinvastaiseksi.”

ETLA:n Valkonen toteaa, että puolueettomasti tutkitun tiedon ja esimerkkitapausten puute laimentaa keskustelua koko aiheesta.
Opintotukea voi jo nyt pitää perustulon mallina, sillä opiskelija voi huoletta tienata lisäansioita, kunhan tienestit pysyvät tulorajojen puitteissa. Myös lapsilisät ja kansaneläke tarkoittavat käytännössä samaa asiaa.
”Eikä takuueläkettäkään kukaan ole tutkinut sen kummemmin. Mutu-tuntumalla perustulo ei ole kuitenkaan todennäköinen vaihtoehto lähitulevaisuudessa. Lähivuosien ajan julkinen talous on kuralla, ja pitkällä aikavälillä on vastassa ikääntymisongelmat”, Valkonen kertoo.
Jos perustulo haluttaisiin poliittisen pompottelun sijaan ajaa läpi tai tyrmätä lopullisesti tieteelliseen tutkimukseen vedoten, pitäisi asiaa siis ensin tutkia.
Kai Suomessa edes joku on asian kimpussa?
Kyllä! Lopultakin tärppää. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen projektipäällikkö Heikki Viitamäki laskee perustulon mahdollisia vaikutuksia kansantalouteen ilman ennakkoasenteita. Työ on tosin muiden kiireiden takia jäissä, joten hän ei halua vielä ottaa kantaa, onko perustulossa järkeä vai ei. Viitamäki ei tiedä ketään toista, joka tutkisi parhaillaan samaa aihetta, mutta hän ymmärtää myös syyn tutkimuksen vähäisyydelle.
”Teoriapuoli on jo aika pitkälle selvitetty, joten uutta tietoa on vaikea saada ilman raakaa laskentaa.”
Viitamäen tutkimuksesta numerodataa on luvassa, mutta työssä kestää vielä kuukausia.

Pari muutakin puolueetonta perustulon tutkijaa Suomesta löytyy, mutta he eivät ole taloustieteilijöitä.
Yksi pitkään aiheen kimpussa pähkäillyt on väitöskirjan perustulosta vuonna 2001 kirjoittanut Anita Mattila.
Hänen mielestään perustulo olisi jo siksi perusteltu, että se tekisi työn vastaanottamisen helpommaksi.
”Vaikea sanoa, mikä on pohjimmainen syy, ettei perustulo ole edennyt sen pidemmälle. Ehkä täällä on uskottu palkkatyövoiman vetovoimaan. Jos palkkatyömarkkinat kuitenkin epäonnistuvat toistuvasti ja työttömyys kasvaa, jotain pitäisi tehdä”, Itä-Suomen yliopiston sosiaaliturvapolitiikan yliassistenttina toimiva Mattila kertoo.
Mattila toteaa, että poliitikkojen on helpompi rukata nykyistä sosiaaliturvaa pienillä muutoksilla kuin rakentaa täysin uudet perustukset.
”Perustulo edellyttäisi koko nykyisen järjestelmän läpikäymistä ja uusimista.”
Väitöskirjassaan Mattila tarjoaa parikin vaihtoehtoa perustulon käyttöönotolle, joita voisi hänen mielestään ensin kokeilla muutamissa kunnissa. Muutama itäsuomalainen pitkäaikaistyöttömyydestä kärsivä kunta ilmoittikin olevansa välittömästi valmis testaamaan perustuloa, mutta esteeksi yksittäiskokeiluille nousi Suomen lainsäädäntö – poikkeuskokeilut sotivat tasa-arvoisuutta vastaan.
”En jaksa uskoa perustuloon tässä poliittisessa ilmastossa. Nykyisten vähimmäisturvaetuuksien saattaminen samalle tasolle olisi kuitenkin jo askel oikeaan suuntaan”, Mattila kertoo.
Puhdasoppisesta perustulosta Mattilakaan ei unelmoi: perustulo voisi olla sosiaaliturvan pohjana, mutta tarveharkintaisia etuuksia tarvitaan edelleen eri elämäntilanteissa.

Viime keväänä Jyväskylän yliopistolle palauttamassaan yhteiskuntapolitiikan pro gradussa Sari Paatelainen on tutkinut poliittista perustulokeskustelua Suomessa 1980-luvulta lähtien. Paatelainen taitaa osua naulan kantaan pohtiessaan perustulon tulevaisuutta:
”… vaikka perustuloehdotukset ovatkin hyvin yhteneviä muiden sosiaaliturvan uudistusehdotusten kanssa, perustulon toteutuminen vaikuttaa hyvin epätodennäköiseltä. Päättäjien keskuudessa näyttää vallitsevan suuri pelko järjestelmää kohtaan ja tämän vuoksi siihen on mahdotonta suhtautua varteenotettavana vaihtoehtona.”

Juha Korhonen

Lähteet:
Paatelainen Sari, 2010. Perustulo työmarkkinoiden ja
sosiaaliturvan uudistajana. Pro Gradu.
Honkanen Perttu, Soininvaara Osmo, Ylikahri Ville 2007. Perustulo – kohti toimivaa perusturvaa. (Vihreä sivistysliitto).
Referaatti Ville Kopran esittelystä 2007. Perustulo. Kova vai pehmeä paketti. (Kalevi Sorsa säätiö)
Polemiikki 1/2002. Kansalaispalkasta motivoiva – Kokeilukuntaa etsitään.

Ylioppilaslehti 12/1997. Sadetanssi perustulon puolesta.

  1. Jaska

    SDP ja AY-liike: ”Suomalaista yhteiskuntamallia kuvaavat seuraavat keskeiset tekijät: syyperusteinen sosiaaliturva, korkea työllisyysaste, kokoaikaiset työsuhteet ja työstä saatavalla palkalla toimeen tuleminen. Perustulo kääntäisi trendin näiden kaikkien suhteen päinvastaiseksi.”

    SDP ja AY-liike ei liene sitten huomannut, että heidän listaamistaan keskeisistä tekijöistä ei liene jäljellä olevan enää kuin syyperusteinen sosiaaliturav, mitä tarkalleen ottaen sitten onkin.

    Ja kas! Ei ole tarvittu edes perustuloa siihen…

    Ilmoita asiattomasta kommentista

  2. Perustulo rokkaa! | kansanedustajaksi

    […] ylioppilaslehdessä on tehty suomalaiseen asenneilmastoon istuva juttu, jossa tieteilijät epäilevät poliittikkoja ja haluavat poistaa […]

    Ilmoita asiattomasta kommentista

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *