Riihimäki Rock tosiaan humpattiin lävitse eilen ja toissapäivänä, ja on aika luvatusti tehdä vielä yhteenvetoa tapahtumasta.

Eilen tuli arvosteltua lauantain pääesiintyjän Eppu Normaalin lavashow’ta vaisuksi ja jokseenkin väsyneeksikin. Vähän keskittymättömyyttäkin heijastaneelle keikalle osaselitystä voi hakea siitä, mitä Eput kertovat omilla sivuillaan: ”Riihimäellä oli Yhtyeen soittoajaksi varattu poikkeuksellisen vähän, vain 60 minuuttia. Rivakan, hyvässä hengessä sujuneen neuvottelun jälkeen saatiin epävirallinen lupa ylittää soittoaika ’muutamalla minuutilla’.”
Eli syy omassa postauksessakin mainitsemaani kiireiseen tunnelmaan oli tiukassa soittoaikataulussa. Selitys on hyväksyttävä, mutta heti perään on ihmeteltävä sitä, ettei järjestäjä luvannut alunperin Epuille tuntia pidempää aikaa. Yksi syy sille voivat olla kaupunkiolosuhteet, joissa Riihimäellä rokattiin; näissähän yleensä soiton on lakattava melko aikaisin säännösten takia.

Jos Eput saavat tässä (osittaisen) synninpäästön, niin järjestäjille täytyy antaa vähän risuja – nimittäin tiedottamisesta. Festivaalin nettisivuilta kun ei löytämälläkään löydy festarille myynnissä olevien lippujen määrää. Edellä mainitusta Eppujen sivujen uutisesta selviää niiden kuitenkin loppuneen portilta lauantaina, joten festari oli loppuunmyyty. Oma arvioni yleisömäärästä on noin 5 000, mutta se voi heittää pahastikin häränpyllyä, kun virallista lukua ei ole tiedossa.

Erityistä huomiota Riihimäellä kiinnitti erilaisia vip-kaulatunnisteita kantaneiden suuri määrä. Varsinkin lauantaina iltapäivällä tuntui, että enemmän kuin joka toinen festarivieras oli vippi. En tiedä, oliko syynä Riihimäki Rockin antelias vip-politiikka vai vip-lippujen (sellaisiakin oli myynnissä) suuri menekki, mutta asia pisti joka tapauksessa silmiin. Vippien lisäksi paikalla oli paljon myös lapsiperheitä, jotka kuitenkin poistuivat paikalta illan hämärtyessä ja auringon laskiessa. Festarin ikärakenne oli kuitenkin isompia festareita vanhempi, kiitos ”aikuiseen makuun” uppoavien viimeisten esiintyjien Yön ja Eppujen. Näillä keikoilla Riihimäellä näkyi jopa eläkeiän ylittäneitä, mikä kertoo, etteivät festarit ole vain nuorten juttu – ainakaan tällaisissa kaupunkitapahtumissa.

Loppuun pitää vielä ihmetellä festarikaljan hintaa, joka tuntuu karanneen lopullisesti käsistä. Riihimäellä 0,4 litran olut tarjottuna aina yhtä ”ihanasta” pehmytmuovituopista maksoi 5,50 euroa. Lonkerosta sai pulittaa 6 euroa. Vaikka ymmärrettävästi festariravintola haluaa vetää janoisilta viimeisetkin roposet irti, tiskeillä olleet tippimukit tuntuivat aika kornilta. Kuuden euron lonkerotuopista kun jokusen sentin luulisi irtoavan henkilökunnalle ilman erillisen tipin kinuamistakin…

Iiro-Pekka Airola