Ei hakutuloksia.

Koskaan ei voi murehtia tarpeeksi

Tätä lehteä tehdessä on murehdittu paljon. Ensin murehdittiin elinkeinoministerin aikatauluja, sitten yliopiston alla kulkeviin tunneleihin pääsyä ja lopuksi vielä sitä, ehtivätkö kaikki jutut lehteen. Jossain välissä ehdittiin myös murehtia niin 50-vuotisjuhlien järjestelyjä, siviilipalveluksen jälkeistä elämää kuin auton katsastusta.

Murehtija saa aikaan. Huoli deadlinesta, kesätöistä tai gradun loppuun saattamisesta motivoi parhaimmillaan saamaan asian ajallaan reilaan.
Mutta loputtomasti murehtiminen ei voi jatkua – ei vaikka nykyinen työelämä sitä meiltä tuntuu vaativan, oli sitten kyse työnhausta tai sen suorittamisesta.
Siksi moni suomalainen kieltäytyy murehtimasta. Elinkeinoelämän valtuuskunnan tuoreen arvo- ja asennetutkimuksen mukaan varsinkin akateemisesti koulutetut nuoret aikuiset ovat aikaisempaa kiinnostuneempia ”vaihtamaan pienemmälle vaihteelle”.
”Muun elämän kurssi on kova ja ilmeisesti jopa nousussa”, tutkimus kertoo.
Muotisana tutkimuksessa haikaillulle elämänkevennykselle on downshiftaaminen. Opiskelijalle sopivammin sen voisi kuitenkin kiteyttää mottoon ”asioilla on tapana järjestyä”.

Harvalla opiskelijalla on varaa downshiftata puhdasoppisesti. Opintotuki on jo valmiiksi pieni ja sen eteen on tehtävä töitä. Kesätöitä on tehtävä, koska syöminen on miellyttävää myös heinäkuussa. Vähemmän ei ole enemmän, jollei alunperinkään ole juuri mitään.
Opintojen ja kesätöiden paineessa moni on silti tajunnut, että vaikka opintopisteet täytyy saada kasaan, yöunia niiden takia ei kannata menettää. Opiskelijan downshiftaaminen on nimenomaan murehtimisesta luopumista. Se jos mikä on tarpeeton ylellisyys; huoleen käytetyn ajan olisi voinut lukea tenttikirjaa. Asiat kyllä järjestyvät.

Pentti Saaritsa muotoilee saman filosofian kenties vielä kauniimmin runossaan Elävän mieli:
”Ja luonto, mykkä ja armelias/ sanoo vähin äänin: ole huoleti/ on ilta, ja tätä kaikkea/ et saa järjestykseen koskaan.”
Kun koskaan ei voi kuitenkaan murehtia tarpeeksi, miksi murehtia ollenkaan?
Surutonta kesää,
Marja Honkonen
paatoimittaja(at)jyy.fi

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.