Jussi Viitalan uusin teos on mielenkiintoinen, hauska, ajoittain provosoiva biologian teos. Kirja on tarkoitettu avoimeksi pohdinnaksi ja sen ote kiitettävän yleistajuinen.
Tiedemiehenä Viitala ei kiipeä norsunluutorniin. Ihmisen hybris omasta ylivertaisesta älystään kyseenalaistuu monen eri näkökulman kautta. Yleinen tapa määritellä älykkyys on Viitalan mukaan niin kapea, ettei siihen mahdu edes tavallinen ihmisyksilö. Eläimet saavat kiusallisen hyviä tuloksia, joten miksi ihminen hallitsee? Käden, kielen ja kulttuuriperimän sekä ryhmätyön avulla?
Viitala nostaa esiin biologisia tutkimustuloksia uskonnosta, autoritaarisista ryhmistä, kielestä ja empatiasta. Ihmisyyden kaikkivoipuus horjuu. Eläinten älykkyys harakasta simpanssin kautta maitovalaaseen paljastuu jatkuvan tutkimuksen myötä.
Tärkein testi ihmisen älykkyydelle on selviääkö ihmiskunta uhkaavasta ekologisesta katastrofista. Pystyykö ihminen muuttamaan ahnetta toimintaansa? Onko ihminen todella älykäs eläin?
Viitala ei saarnaa, vaan esittää ytimekkäitä kysymyksiä.
Minna Pöyhönen
”Älykkäitä kysymyksiä yleistajuisesti.”
Arviot: Jussi Viitala – Älykäs eläin (Atena)
Kommentointimahdollisuus on poistettu käytöstä, mutta alta näet aiemmat kommentit.
Niemi Maija K
Jussi Viitala.
Hei vaan Jussi.
- olen seurannut Karhun vuosi-näyttelyn teemoja ja haluankin kysyä erästä ehkä melko erikoista asiaa ..
VOISIKO karhu - tämä ruskeakarhumme ja hyeana brunnis - olla mielestäsi jokin eriytynyt tulos jostakin ¨
samasta .. erityisesti huomiotani on jo kauan kiinnittänyt karhun saaliinrepimisote samoin kuin kropan
muoto .. hyenalla poskihampaita ylä- ja alaleuassa 4-5, kahulla likimain samalla tavalla -
Hyenaa lienee verrattu enemmän kissaeläimiin.
Kysynkin, onko vertailua tehty ja mitään enempää keskustelua huomioitu näiden kahden ed m eläimen
välillä. Niiden levinneisyys jakaa ne melko säännönmukaisesti karhun pohjoiseen, hyenan etelään --
Ehkä vastaat. Karhun vuosi-näyttely on enemmän antropologinen kuin varsinaisesti eläintieteellinen.
Kuulin haastattelusi Korkeasaaresta joku pv sitten -
ajattelin kuultuani että kävit siellä 1950-luvulla ensimmäisen kerran että KIITOS VAAN JUSSI KORTISTA !
tuli stadionin kuvat !!
Hyvää vointia, kevättä - Terveisin Maija Niemi
19.4.2010
Seppo Stenberg
Hei,
Luin juuri kirjasi Älykäs eläin ja herätti tietenkin pohdintoja.
Lähdeluettelossasi on paljon käyttäytymiseen ja fysiologiaan liittyviä julkaisuja. Eläinten ja ihmisten käyttäytymisestä opimme aina lisää ja siten pystymme selittämään näennäisesti epäloogiset toiminnat yleensä järkevänä toimintana pitkässä evoluutioprosessissa.
Oudolta tuntuu, että vielä tänäkin päivänä pyritään ihmisen toiminnan, ajattelun ja henkisten ominaisuuksien paikkaa etsimään tietyistä kohtaa aivoja. Se muistuttaa lähinnä 1900-luvun alkupuolella tehtyjä ihmiskallon mittauksia ja niiden perusteella päätelmiä ihmisen älykkyydestä ja henkisistä ominaisuuksista. Ehkä pitäisi hyväksyä periaate, että ihmisen käyttäytyminen ja henkiset piirteet ovat vain muistissa jossakin osassa ja jollakin tavalla meidän aivojamme. Niitä on mahdoton fyysisillä antureilla poimia!
Vertaus tietokoneeseen sopisi erittäin hyvin; toimintamäärittely on muistissa ja prosessori käsittelee tietoa sen hetkisten, ja myös aikaisempien muistitietojen pohjalta. Vaikka tietokone on yksinkertainen ja tunnemme sen rakenteen, sieltä on lähes mahdotonta mitata, miten toiminta etenee ja miksi toimitaan näin, ainakin jos kyse on vähänkin monimutkaisemmasta ohjelmasta. Sama pätee varmaan ihmiseen, mahdoton tehtävä saada tolkkua geenejä ja fysiologiaa tutkimalla ihmisen henkisistä ominaisuuksista.
Kaipasin lähdeluetteloon Richard Drawkinsin ja Susan Blackmooren kirjoja, vaikka kirjat ovat populistisia, ne antavat ajattelemisen aihetta!
Terveisin Seppo Stenberg
27.1.2013