Ei hakutuloksia.

Ahdistelua isällisyyden varjolla

Ahdistelun kohteeksi joutuminen saattaa tehdä opiskelemisestakin hankalaa. (Kuva: Natanael Sinisalo)
Ahdistelun kohteeksi joutuminen saattaa tehdä opiskelemisestakin hankalaa. (Kuva: Natanael Sinisalo)

Häirinnän kohteeksi voi joutua huomaamattaan yllättävältäkin taholta.

Jyväskylän yliopistossa opiskeleva Emma oli pitänyt aiemmin ahdistelun kohteeksi joutuvia arkoina ressukoina eikä uskonut, että voisi joutua itse sen kohteeksi. Toisin kävi. Alussa Emma pitikin naimisissa olevan opettajansa Jounin käytöstä vain tämän luonteeseen kuuluvana isällisyytenä ja ystävällisyytenä.
”Ahdistelu alkoi niin salavihkaisesti, etten aluksi edes tajunnut sitä. Sivistynyt ihminen voi ahdistella ovelasti. Nyt ymmärrän hyvin, miksi monet sanovat, että tilanteesta on vaikeaa päästä ulos”, Emma kertoo.
”Vieläkin joskus mietin, mitkä olivat todellisia seksuaalisia kommentteja, mitkä omaa ylitulkintaani, mutta sitä, että hän lopulta melkein valui autossa päälleni viereiselle penkille käsi reidelläni ja nenä korvassani, ei voi tulkita väärin.”
Vähittäinen lähestyminen kesti parisen vuotta ja fyysisesti läheistä kontaktia Jouni yritti muutamia kertoja vuoden aikana. Jouni osasi taitavasti sitoa Emmaa henkisellä otteella itsestään riippuvaiseksi. Hän esimerkiksi antoi olettaa, että Emman uralla eteneminen onnistuu hänen kauttaan. Jouni kehui usein Emman ulkonäköä ja arvosteli hänelle toisia ihmisiä.

Emma ei joutunut kokemaan kertaakaan fyysistä uhkaa, mutta tilanteet olivat aina kiusallisia tai ahdistavia.
”Yritin pyristellä tilanteista heittäytymällä rempseäksi tai olemalla korostetun asiallinen ja tehokas. Yritin osoittaa kaikin tavoin, että tämä ei ole minulle mitenkään romanttinen tai eroottinen tilanne. Usein sainkin sillä tavalla luotua etäisyyttä ainakin vähäksi aikaa.”
Emma puhui asiasta ystäviensä kanssa ja mietti jopa asian julkistamista. Ahdistelutilanteet tapahtuivat aina silloin, kun oppilas ja opettaja olivat kahden kesken, joten todistaminen olisi ollut vaikeaa.
”Kuulin tytöstä, joka oli aikaisemmin kertonut kesken seminaarin muun opetushenkilökunnan läsnäollessa, että sama mies oli ahdistellut häntä. Mies oli torjunut syytöksen loukkaantuneena,  eikä kukaan ollut uskonut tyttöä.”
Jouni tarjosi Emmalle usein autokyytiä ja saattoi pitää kättä Emman reidellä ajaessaan. Tilanne aiheutti Emmassa eniten epäuskoa ja ihmetystä siitä, miksi hän ei saanut aiemmin pysäytettyä ahdistelua. Hän alkoi myös vältellä tilanteita, joissa pelkäsi joutuvansa olemaan opettajan kanssa. Usein opinnoista keskustelemiseen varatut ajat kuluivat muissa merkeissä. Jouni saattoi uskoutua Emmalle hyvinkin henkilökohtaisista asioistaan.
”Hän odotti minun tekevän selkoa ihmissuhteistani, antoi isällisiä neuvoja ja palasi aiheisiin aina uudelleen. Olin kiusaantunut, mutta kohteliaisuuttani en saanut sanottua, että asiani eivät kuulu hänelle. Hän muistutteli koko ajan tulevista yhteistyökuvioista ja siitä, kuinka tärkeää on, että olen rehellinen.”

Lopulta Emma päätti lopettaa yhteydenpidon Jouniin ja niin ahdistelulle saatiin päätös. Irtautuminen tarkoitti käytännössä sitä, että Emma ei ollut enää Jounin silmissä luotettava. Jälkeenpäin Emma kuuli Jounin arvostelleen häntä toisille ihmisille. Tällöin hän koki epävarmuutta tilanteissa, joissa joutui miettimään, mitä Jouni oli mahdollisesti saattanut puhua hänestä. Myös opiskelumotivaatio laski.
Emma toivoo keskustelua erityisesti siitä, missä kulkee läheisyyden rajat opiskelijan ja opettajan välillä; mitä opettaja voi esimerkiksi kysyä ilman, että se on tungettelevaa. Lisäksi tulisi ottaa esille se, minkä verran opettajien ja opiskelijoiden keskinäiset välit vaikuttavat etenemismahdollisuuksiin.

Virpi Kirves

Jutussa esiintyvien henkilöiden nimet on muutettu

Lisää aiheesta: Tyypillisintä kymmenen kuukauden piina

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.