Kauppakadulla sijaitsevat antikvariaatit uskovat perinteisten kirjakauppojen elinvoimaan. Silti ne toimivat myös verkossa.

Antikvariaatti Lukuhetkessä on ahdasta. Vaikka asiakkaita ei ole lauantaina hieman ennen sulkemisaikaa kuin puolen tusinaa, riittää niinkin pieni ihmisjoukko helposti tukkimaan hyllyjen väliset käytävät.
Liikkeen kanta-asiakas Lotta Dufva tarkastaa ensin uudet kirjat ja selaa sitten hetken ulkomaisen kaunokirjallisuuden hyllyjä. Pian käteen tarttuu Chuck Palahniukin Eloonjäänyt, jonka hän kiikuttaa kassalle.
”Olen lukenut kirjan aiemmin kertaalleen, mutta halusin saada sen hyllyyn”, itsekin Lukuhetkessä kesät 2007 ja 2008 työskennellyt Dufva kertoo.

Digitaalisena aikana perinteisissä antikvariaateissa myytävien kirjojen luulisi jäävän keräämään pölyä. Nettihuutokaupat pursuvat yksityishenkilöiden myymää kirjallisuutta sekä levyjä, ja uusia painoksia kaupataan halvalla lukemattomissa verkkokaupoissa.
Silti Jyväskylän Kauppakadulla on muutaman sadan metrin säteellä kolme elinvoimaista antikvaarista kirjakauppaa.
”En pidä nettiä vihollisena tai negatiivisena asiana”, kertoo antikvariaatti Lukuhetken omistava Pekka Räsänen.
Räsänen toteaa, että verkolla on kuitenkin vaikutusta käytettyjen kirjojen, lehtien ja levyjen myyntiin. Hän sanoo itsekin käyttävänsä hyvin vähän levykauppoja, koska tilaa kaiken musiikin verkosta.
”Koko maailma on tullut napin päähän, mutta sen voi kääntää myönteiseksi. Verkon kautta tulee paljon mainosarvoa.”
Kuin vakuudeksi Räsäsen sanoille puhelin soi pian hänen toteamuksensa jälkeen. Nainen soittaa ja pyytää, voisiko Lukuhetken verkkosivuilta bongattua kirjaa saada toimitettua hänelle seuraavaksi päiväksi. Saksanmaalla-kirja pitäisi saada hyppysiin ennen lähtöä Saksan maalle.
Naisen pyytämä kirja on uutena kallis, joten käytetyn osto houkuttelee.
”Esimerkiksi Huuto.net -sivusto on vaikuttanut sarjakuvien hintoihin. On hankala saada ostettua sisään tavaraa, kun ihmiset ovat entistä hintatietoisempia. Asiakkaiden kannalta sekin on tietysti hyvä asia”, Räsänen toteaa.

Kauppakadun yläpäässä Jyväskylän Vanhan Antikvariaatin tiloissa on toiminut vastaava liike jo 1960-luvulla.
”Me jatketaan ihan perinteiseen malliin. Ei tässä suuria muutoksia ole tapahtunut missään vaiheessa”, liikkeen omistava Markku Kinanen kertoo.
Kinasen liikkeen löytää Kauppakadun lisäksi kymmeniä antikvariaatteja yhdistävältä Antikvaari.fi -sivustolta. Liikevaihdosta suurin osa tulee silti edelleen kiinteästä kaupasta.
”Verkkokauppa on kuitenkin nousussa. Koko maassa aika monet divarit ovat siirtyneet pelkästään nettiin ja itsekin ole sitä ajatellut, mutta perinteistä liikettä on kiva pitää”, Kinanen toteaa.
Esimerkiksi samalla kadulla, lähes Jyväskylän Vanhan Antikvariaatin naapurissa sijainnut Divari Kangas toimii nykyisin vain verkossa.
Oman divarinsa tulevaisuudesta Kinanen ei ole kuitenkaan huolestunut.
”En usko, että verkko vaarantaa bisneksiä. Täytyy vain keksiä jotain uutta ja terävöittää omaa liiketoimintaa.”

Päijänne Antikvariaatin omistavan Jouko Ylösen liikkeessä on yli 60 000 teosta. Liike on erityisesti bibliofiilien, eli kirjaharrastajien suosiossa. Ylönen tietää, että joihinkin asioihin kirjojen maailmassa verkko on vaikuttanut. Esimerkiksi tietosanakirjat ovat jo digitaalisia, eivätkä ne mene enää kaupaksi.
”En silti usko, että kaikki kirjat koskaan tulevat siirtymään digitaalisiksi. Kirjoilla on aina asemansa yhteiskunnassa.”
Myös Ylönen on koonnut harvakseltaan päivitettävän postimyyntiluettelon, joka löytyy divarin verkkosivuilta. Verkkokauppaan hän ei kuitenkaan halua panostaa nykyistä enempää. Ylöselle antikvariaatin pitäminen on enemmän sosiaalista kanssakäymistä kuin liiketoimintaa.
”Meillä käy yhteiskunnan koko kirjo. Ovesta sisään tuleva asiakas on tärkein.”
Jollakin lailla ajat muuttuvat silti piakkoin myös Päijänne Antikvariaatissa. Vuonna 1990 perustetun antikvariaatin omistaja on harkinnut vetäytymistä eläkkeelle ja etsii liikkeelle jatkajaa.

Juha Korhonen
toimittaja(at)jyy.fi