Ei hakutuloksia.

Ainejärjestöt asuvat ahtaasti

Vaikka Linkin Kattila on rentoutumisen vyöhykettä, täytyy sentään yhteisestä omaisuudesta pitää huolta. Taululle on kirjoitettu, milloin viimeksi kahvinkeitin on pesty ja kukkaa kasteltu. (Kuva: Natanael Sinisalo)
Vaikka Linkin Kattila on rentoutumisen vyöhykettä, täytyy sentään yhteisestä omaisuudesta pitää huolta. Taululle on kirjoitettu, milloin viimeksi kahvinkeitin on pesty ja kukkaa kasteltu. (Kuva: Natanael Sinisalo)

Elintila oman laitoksen kyljessä on kortilla. Tärkeintä ainejärjestöhuoneessa ei kuitenkaan välttämättä ole koko.

Jyväskylän yliopiston kampuksilla on lukuisia ainejärjestötiloja. Monet kuitenkin odottavat yhä hetkeään saada kunnollista elintilaa laitoksensa kupeesta.Yliopiston toimitilastrategian mukaan laitokset ja tiedekunnat ovat vastuussa ainejärjestöhuoneiden järjestämisestä. Silti ilman järjestöjen omaa aktiivisuutta ja ankaraakin lobbausta ei montaakaan neliömetriä ole vallattu.
Mutta millaisia ovat nämä ainejärjestöjen opintososiaaliset tilat?

Seminaarinmäellä kärsitään eniten tilaongelmista ja jopa häädöistä.
Luokanopettajaksi opiskelevien 300-jäsenisen Pedagon tila sijaitsee C-rakennuksessa silkalla avoimella käytävällä, johon on kaappien avulla jaettu pieni keittokomeron tapainen. Muuttokehotuksen on puolestaan saanut kasvatustieteen opiskelijoiden Emile, joka sai huoneen D-rakennuksesta vajaa vuosi sitten. Tila halutaankin nyt muuhun käyttöön vuokrakustannussyistä.
Huoneista taistellaan P-rakennuksellakin, joka on tukikohta ainakin viidelle ainejärjestölle. Kun ilmeni, että tutkijan huone oli jäämässä tyhjilleen, toimi englannin opiskelijoiden Magna Carta ripeästi ja saikin neliöt vuoden alussa haltuunsa.
Romaanisen filologian opiskelijoiden Astérixin puheenjohtaja Miika Hämynen puolestaan odottaa luennon loppumista päästäkseen käymään järjestönsä kaapilla.
”Onhan P:llä ahdasta, mutta olisi hienoa omistaa jotain muutakin kuin kaappi, jolle pääsee vain tauoilla. Toki edistystä on, että viime vuonna saimme kaapin joka hyllyn tavaroillemme”, Hämynen kertoo.
Seminaarinmäellä päästään sentään nauttimaan vanhasta arkkitehtuurista. Etnologian opiskelijoiden Nefa pitää majaansa vuonna 1905 valmistuneen Villa Ranan kivijalassa. Katto on matala ja huone pieni ja viileä, mutta vintage tuo viihtyisyyttä.
”Kivijalka on alun perin ollut tutkijanhuone, ja meillä se on ollut jo ainakin kymmenen vuotta. Keskiviikkoisin täällä on kaikille avoimet ovet”, kertoo puheenjohtaja Antti Kiviranta.

Osa ainejärjestötiloista saa miettimään, paljonko niitä oikeasti käytetään. MaC-rakennuksessa sijaitsevassa psykologian opiskelijoiden Stimppakopissa ei ole ketään. Tila tuo mieleen lähinnä pienen varaston. Sohvan torkkupeitto tosin on mytyssä, mikä kielii siitä, että rauhalliset päiväunet on ainakin taattu.
Yhteiskuntatieteiden ja filosofian opiskelijat taas jakavat tilan MaB-rakennuksessa. Huoneessa on pimeää ja nurkissa paljon tavaraa, haalarit roikkuvat naulassa. Onko huone unohdettu?
”Onhan se ainejärjestöhuoneeksi melko nolo. Suurin osa kehitysideoista on hylätty, koska tila on auttamattomasti liian pieni ja syrjässä”, kommentoi filosofian Mephiston Anna Ojamies.
Myös Tourulan viestintätieteilijöiden järjestöt Lööppi, Parku ja Imago kokevat yhteisen toimistonsa sijaitsevan liian sivussa.
”Huonetta käytetään harvakseltaan ryhmätyöskentelyyn ja kokouksiin”, kertoo Parkun puheenjohtaja Henna Sihvonen.
”Olisi hienoa, jos tilat saataisiin ensimmäiseen kerrokseen, jossa opiskelijat muutenkin parveilevat. Toteuttaminen onkin toinen juttu, vaikka on siitä jo puhuttu laitoksen johtajan kanssa”, Lööpin puheenjohtaja Jussi Karhunen sanoo.

Tietojärjestelmä- ja tietojenkäsittelytieteen Dumppikaan ei ole täysin Agoran tilaansa tyytyväinen, vaikka hulppean sisustuksen luulisi saavan kenet tahansa valumaan huokaisten sohvalle vaakatasoon.
”Nykytoiminta on kasvanut huonetta suuremmaksi, ja täällä on aina paljon väkeä. Etsimme isompaa tilaa”, kertoo varapuheenjohtaja Juuso Jokinen.
Kaikkialla ei kuitenkaan valiteta ahtaudesta tai seuran puutteesta. Matematiikan opiskelijat tuntuvat suosivan plus-miinus-nolla-ajattelua: MaD-rakennuksessa sijaitsevan entisen tupakkahuoneen ahtaushan on yhtä kuin enemmän seuraa.
Tiivis tunnelma on Agorallakin Linkin Kattilassa, jossa joukko tietotekniikan opiskelijoita näpyttelee tyytyväisinä peliohjaimia.
”Täällä on usein aika hektinen meininki. Konsolit houkuttaa.”
Taloustieteiden opiskelijoilla ei luulisi olevan syytä valitukseen, sillä Pörssillä on tiloja MaE-rakennuksella peräti kaksi. Jo järjestön toimisto on toteutunut unelma.
Toisessa tilassa Selkkarissa vastassa on vielä ainakin neljä sohvaa, ja kummasti alkavat Gösta Sundqvistin ”on meillä stereot, televisio, mikroaaltouuni ja videonauhuri” -säkeet kaikua päässä.
Kaiken neliömäärillä ja tavaroilla pätemisen jälkeen tilastotieteen opiskelijoiden ajatukset MaD-rakennuksen huoneestaan lämmittävät:
”Tiltin pikku toimistosta on komea näköala, ja aina löytyy joku, jonka kanssa pelata korttia.”
Yliopistossakin monet parhaat asiat ovat, jos eivät nyt aivan, niin lähes ilmaisia.

Jaana Kinnari

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *