Ei hakutuloksia.

Opiskelijatarroja väärennetään luultua useammin

Kuvitus: Annamari Kuvaja
Kuvitus: Annamari Kuvaja

Lipuntarkastajat törmäävät väärennettyihin opiskelijatarroihin junissa ”liian usein”. Väärennykset saattavat vaarantaa koko alennussysteemin säilymisen.

Väärennetyt opiskelijatarrat ovat kiusallinen puheenaihe. Esimerkiksi opiskelija-alennuksia myöntävät yhtiöt eivät mielellään tunnusta ongelman olemassaoloa, jottei ilmiö paisuisi entisestään. Vaikka oppilaitoksiin ei enää ilmoiteta kortin väärinkäytöstä, nimettömänä pysyvät konduktöörit paljastavat, että he törmäävät väärennyksiin viikoittain.
”Väärentäminen on rikos, ja sen pitäisi kuulua jokaisen ihmisen tietopankkiin. Väärinkäyttöihin törmää silti ihan liian usein, varsinkin lukukauden alussa”, Jyväskylä–Tampere-väliä kulkeva konduktööri harmittelee.
Kesällä työnsä aloittanut Tampere–Helsinki-väliä kulkeva nuori konduktööri törmäsi juuri ennen haastattelua ensimmäiseen korttiväärennykseensä. Kyseessä oli VR:n oma opiskelijakortti, johon opiskelija oli teipannut oman kuvansa toisen ihmisen kortin päälle.
”Opiskelija sai sellaisen ripityksen, että tuskin yrittää väärentämistä toistamiseen”, nuori lipuntarkastaja
toteaa.
Vanhempi konduktööri kertoo, että jotkut opiskelijat ovat muita röyhkeämpiä ja väärentävät tarran yhä uudestaan. Silloin seuraamukset ovat usein vakavammat.
Kun opiskelija jää kiinni väärennetystä tarrasta junassa, konduktööri perii matkasta täyden hinnan, irrottaa tarran, ottaa opiskelijan henkilötiedot ylös ja ilmoittaa poliisille asiakirjaväärennyksestä. Lievästä väärennyksestä rapsahtaa 10–30 päiväsakkoa, josta opiskelijan tuloilla kertyy maksettavaa 60–120 euroa.
Rikosrekisterimerkintää tarraväärennyksestä ei yleensä tule, ellei opiskelija sorru askartelemaan vuositarraansa uudestaan. Toistuvasta väärentämisestä saattaa saada pahimmillaan kaksi vuotta vankeutta.
Väärentämisen yleistymisellä on muitakin seurauksia. Jos tekaistuja tarroja jää kiinni usein, saattaa yhteistyökuvio oppilaitosten ja yritysten välillä loppua. VR:llä on pohdittu asiaa aika-ajoin.
”Toivottavasti kukaan ei houkuttele tällaiseen toimintaan.  Väärennykset pistävät aina miettimään, kannattaako tuollaista alennussysteemiä säilyttää. Toistaiseksi olemme olleet sillä linjalla, että yritetään parantaa kortteja”, VR:n henkilöliikenteen myyntikoordinaattori Riitta Taimi kertoo.

Joissakin tapauksissa huono taloudellinen tilanne saattaa ajaa tarrattoman opiskelijan rikoksen tielle. Kaksi vuotta sitten valmistunut Timo (nimi muutettu) skannasi kaverinsa kortin ja tulosti opiskelijatarran tavallisella värisuihkutulostimella. Väärentäminen oli helppo päätös, sillä töistä lomautettu Timo kamppaili jatkuvasti jokaisen euron kanssa. Entinen opiskelija kärähti junassa väärästä tarrasta viime syksynä heti ensimmäisellä käyttökerralla.
”Väärennös huomattiin heti, vaikka tarra oli hienon näköinen ja pidin sitä lompakon mustassa verkkotaskussa. Tilanne oli todella nolo. Harmitti, kun meni rahaa, ja seuraukset pelottivat, mutta ennen kaikkea hävetti”, Timo muistaa.
Konduktöörit paljastavat, että sanktioihin vaikuttaa paljon se, kuinka opiskelija käyttäytyy kärähtäessään. Yleensä kaikki väärennykset ilmoitetaan eteenpäin, eikä tilanteesta pääse ainakaan ilman kovaäänistä ripitystä. Turha selittely yleensä pahentaa tilannetta.

Konduktöörit myöntävät korttien väärinkäyttöjen vaikuttaneen asenteisiin opiskelijoita kohtaan. He tietävät silti, että väärennystapauksien takana on vain pieni vähemmistö.
Jyväskylän ylioppilaskunnan toimistosihteeri Mirja Ritvonen kertoo, että ylioppilaskunnan tietoon on tullut vain muutama väärennystapaus. Edellisen kerran oppilaitos sai ilmoituksen väärennetystä lukuvuositarrasta VR:ltä neljä tai viisi vuotta sitten. Sen jälkeen tarrojen ulkomuoto on muuttunut. Tarroihin on lisätty muun muassa hologrammi ja vuosilukuun valikoidaan väri, joka ei tulostu hyvin.
”Jossain tapauksessa joku yritti siirtää tarraansa toisen korttiin. Materiaali oli silloin vielä paperimaista ja tarra oli helpompi irrottaa ehjänä. Nykyinen tarra on tehty niin, että jos sitä lähtee repimään pois, se leviää”, Ritvonen selventää.
Ritvosen mukaan Jyväskylän yliopistossa ei ole koskaan otettu korttia pois väärentämisen takia. Kuitenkin esimerkiksi Lyyra voi laittaa opiskelijan kortin sulkulistalle kuullessaan väärinkäytöstä.
Annamari Kuvaja

Juttua varten haastateltiin viittä konduktööriä.

  1. LN

    Miksi nimenomaan _opiskelija_ väärentäisi tarran, kun _opiskelija_ saa kyllä aidonkin tarran?

    Ja millä perusteella jutussa esiintynyt ”kaksi vuotta sitten valmistunut tarraton opiskelija Timo” on opiskelija, jos hän on valmistunut kaksi vuotta sitten?

    Ilmoita asiattomasta kommentista

  2. OTK

    Aivan. Joku tässä artikkelissa nyt haisee.
    Olisiko kyseessä kuitenkin jo valmistuneet, mahdollisesti työttömät, tai optintonsa keskeyttäneet työttömät, mutta ei kuitenkaan opiskelijat.
    Jos ei ole kirjoilla ja ole oikeutettu tarraan niin tuskin niitä opintoviikkojakaan pysty suorittaman (= olemaan opiskelija)

    Ilmoita asiattomasta kommentista

  3. AK

    Jotta väärentäminen on mahdollista, vaaditaan taustalle jonkunlainen opiskelijastatus. Täytyy kuitenkin omistaa opiskelijakortti johon tarra väärennetään. Väärennysten takana on täten joko ei-kirjoilla oleva opiskelija, entinen opiskelija tai jatko-opiskelija.

    On totta, että artikkelissa viitataan ”opiskelijaan” usein ja syntyy kuva, että tavalliset opiskelijat väärentäisivät tarroja.
    Pahoittelen virhettä.

    Ilmoita asiattomasta kommentista

  4. jaahas

    Itse en ainakaan kusisi sen asiakasryhmän kintuille, jolla ei ole varaa ostaa autoa eikä kenties ideologista haluakaan. Opiskelijoita varmempia julkisen asiakkaita saa hakea. Paljon kertoo, että konnarit viittavat väärennöksillä matkustaviin nimenomaan opiskelijoina ikään kuin tämä yksi asiakasryhmä olisi niin kuriton ja kallis, että kohta uhataan alennuksen vähennyksellä. Eiköhän se ole entinen opiskelija, joka opiskelijakortin alennustarran väärentää? Turhaa ja laskelmoivaa syyllistystä.

    Opiskelijat ovat VR:lle suurin asiakasryhmä, joille myydyt liput ylipäätään ovat kohtuuhintaisia. Anteeksi nyt vain, mutta kimppakyydit tulevat bensoineen ja muine kuluineenkin halvemmiksi kuin VR:n normiliput. Auton hankintahinta voi tietenkin olla huima, mutta kyllä huimaa junalipunhinnatkin ilman alennuksia. Pitkän matkan työmatkustajat haluavat suoraan perille autossa ilman junamatkan jälkeistä paikallisliikennepoukkoilua ja epätavallisemmille kotimaan komennuksille voidaan maksaa lentoliput. Ainoastaan pääkaupunkiseudulla (paikallis)juna on realistinen vaihtoehto muillekin kuin opiskelijoille. Joten eiköhän ne opiskeijat ja mummot pidä pitkänmatkan junaliikenteen pystyssä.

    Ilmoita asiattomasta kommentista

  5. Junailija

    Mäkin tapasin ekaa kertaa junassa väärentäjän! Viimeviikolla. Se istui mun takana ja konnari tuli katsomaan kaikkien liput. Konnari sanoi tälle henkilölle, että opiskeliljakorttisi on vanhentunut jo elokuun lopussa 2009. Jotain se selitteli siinä, että ”tää on mulla henkilöllisyystodistuksena ja olen kyllä opiskelija vielä … mutta ei ole tullut hommattua uutta korttia ja pälä pälä…” . Minusta sille olisi pitänyt antaa tarkistusmaksu! Oli kolmikymppinen nainen.

    Ilmoita asiattomasta kommentista

  6. Junailija2

    Ei sillä että väärennös olisi oikein, mutta 3-kymppinenkin VOI olla opiskelija. Ja 4-kymppinen ja 5-kymppinen… u name it. 🙂

    Ilmoita asiattomasta kommentista

  7. kuprupoispullosta

    Osa on ”akateemista flooraa”, pitkään jatko-opiskelijastatuksella yliopistoissa tai muissa kouluissa roikkuvia ja nauttivat opintososiaalisia etuuksia ainakin osittain ja jotkut heistä kokeilevat kepillä jäätä väärentämällä korttinsa. Mutta tavalliset palkkatyöläiset / pendelöijät myös jo alkavat harkitsemaan väärentämistä, koska lippujen hinnat ovat mitä ovat. Tai sitten kimppakyytisysteemi laajenee ja alkaa saada järjestäytyneitä muotoja, mikä entisestään johtaa julkisen liikenteen hintojen nousuun. Eiköhän tässä ole ongelmana se, että poliitikot eivät halua tukea julkista liikennettä, mikä oikeistolaislinja on jatkunut kohta 20 vuotta. Kysymys on myös työmarkkinoiden ja asuntopolitiikan rakenteellisista sairaiksisista, että töitä ei muka ole tarpeeksi, tai että ne ovat väärässä paikassa, kaukana, tai ihmiset ovat kaukana eikä lähellä toisiaan. Ja hei, eiköhän tässä ole kaiken takana tuloerojen kasvu ja mm. opiskelijoiden ja nuoren työikäisen väestön kurjistuminen, joka johtaa tämmöisiin epätoivoisiin lieveilmiöihin.

    Ilmoita asiattomasta kommentista

  8. Kauko Rakkaus

    Valmistuin keväällä 2011, vuonna 2009 lopulla tutustuin netin kautta minun nykyiseen tyttöystävään, joka perheineen asui Vantaalla. Itse asun Pirkanmaalla, 2n viikon välein menemme käymään tyttöystävän vanhemmilla, hän on opiskelija ja minä työtön, pitäisikö minun vaatia KELAlta rahaa matkustamiseen, väärentää tarra vai maksaa täyshinta, joka verottais minun matkailua sillä että en näkisi sukulaisia kun kerran vuodessa?

    Ilmoita asiattomasta kommentista

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.