Ei hakutuloksia.

Liikunta vetosi kirjastonsa puolesta

Rehtori Sallisen mukaan yliopistolla vitsaillaan siitä, etteivätkö liikunnan opiskelijat jaksa kävellä omaltaan pääkirjastolle. (Kuva: Natanael Sinisalo)
Rehtori Sallisen mukaan yliopistolla vitsaillaan siitä, etteivätkö liikunnan opiskelijat jaksa kävellä Liikunnan rakennukselta pääkirjastolle. (Kuva: Natanael Sinisalo)

Väistötilat opetukselle ja tutkimukselle puuttuvat edelleen. Asiasta tiedotetaan helmikuun loppuun mennessä.

Elokuun alussa evakkoon joutuvan liikunta- ja terveystieteiden tiedekunnan kirjaston lopullinen kohtalo on edelleen auki. Yliopiston kirjaston johtokunta jätti päätökset kampuskirjaston tulevaisuudesta edellisessä kokouksessaan pöydälle, ja siihen palataan 10. helmikuuta järjestettävässä kokouksessa.
Yliopistolla on harkittu Liikunnan kirjastosta luopumista Alvar Aallon suunnitteleman L-rakennuksen remontin myötä kokonaan, jotta esimerkiksi tilavuokrissa voitaisiin säästää. Liikunnan opiskelijat ja henkilökunta ovat kuitenkin huolissaan siitä, miten palveluiden käy, jos kampuskirjasto sulautetaan pysyvästi pääkirjastoon.
Liikunta- ja terveystieteiden opiskelijoiden ainejärjestö Sporticus luovutti 822 allekirjoittajan vetoomuksen tiedekunnan kirjaston säilyttämiseksi rehtori Aino Salliselle tiistaina 26. tammikuuta. Ainejärjestön mielestä lakkauttaminen on järjetöntä erityisesti kirjaston korkean käyttöasteen vuoksi.
”Sinne on ollut helppo mennä esimerkiksi lukemaan tenttiin luentojen välillä”, ainejärjestön puheenjohtaja Johanna Paukku perustelee.
Paukun mukaan Sporticus pelkää, että kirjaston ainutlaatuisen aineiston hajauttaminen vaikeuttaa sen käyttöä ja heikentää oppimismahdollisuuksia. Kirjasto toimii paitsi lukusalina ja ryhmätyötilana myös tärkeänä sosiaalisena ympäristönä.
”Joulukuun alussa ehdotimme, että aukioloaikoja pidennettäisiin. Sitten tuli tämä lakkautusuhka.”

Sallinen korostaa, ettei Liikunnan kirjaston luonnetta tilana aiota remontinkaan jälkeen muuttaa: rehtorin haaveissa on, että tilasta tehtäisiin monipuolinen ja vuorovaikutteinen oppimisympäristö kansainvälisten huippuyliopistojen malliin. Varsinaisen kirjastotoiminnan hän kuitenkin keskittäisi pääkirjastolle, vaikka siellä on kärsitty tilaongelmista jo nyt.
”Kyllä sinne mahtuu. Sähköisten aineistojen lisääntyminen ja vapaakappalevelvoitteiden muutokset tuovat kirjastolle lisätilaa”, Sallinen sanoo.
Hän huomauttaa myös, että kirjaston aineistosta aiotaan karsia vanhentunutta materiaalia.
”Myös siellä pitää keskittyä ydinosaamiseen.”
Tilaa uudelle materiaalille tarvitaan kosolti, sillä myös viestintätieteiden kirjastosta luovuttaneen, kun laitos muuttaa Tourulasta Seminaarinmäelle. Tourulan tilojen vuokrasopimus yltää tosin vielä vuoteen 2019.

Se, mihin liikunta- ja terveystieteiden opetus sekä yliopistoliikunta siirtyvät vähintään vuoden kestävän Liikunnan rakennuksen remontin tieltä, on edelleen auki. Yliopiston kiinteistöpäällikkö Esko Korhonen kertoo, että asiasta tiedotetaan helmikuun loppuun mennessä.
Ja kun rehtori Sallisen mukaan niin Aallon suunnittelemissa, Seminaarinmäen vanhoissa kuin myös yliopiston uusissa rakennuksissa ilmenee jatkuvasti homeongelmia sekä muita sisäilman ongelmia, tilarumba kampuksilla jatkunee pitkään.
”On erittäin valitettavaa, että Liikunnan edellinen remontti epäonnistui”, hän sanoo.
”Hirveän stressaavaa tämä on ainakin opiskelijalle”, Paukku pudistelee päätään.

Marja Honkonen
paatoimittaja(at)jyy.fi

  1. Hannu H.

    Sporticukselta mallikasta vaikutustyötä! Ylhäältä tuleva painostus on selvästi aktivoinut opiskelijat etujen puolustamiseen! JYYn hallituslaisen sydänalaa lämmittää kun asioille yritetään edes tehdä jotain.

    Kampuskirjastojen poistamisesta vielä jokunen oma kommenttini. Epäilen tuota tilakuluissa saatavaa säästöä, jos ja kun ”tilojen luonne remontin jälkeen säilyy samanlaisena”. Eli jos tilojen luonne säilyy samana – missä se säästö syntyy? Tässä tuntuisi olevan epäloogisuutta. On myöskin outoa luopua palvelusta, jonka käyttöaste on korkea. Sähköiset palvelut eivät palveluna ole myöskään tällä hetkellä vielä sillä tasolla, että niillä voisi kirjoja korvata saati perustella sitä, että kirjoista luovutaan. Kannatan sähköisten palveluiden kehittämistä. Siinä tarvitaan kuitenkin vielä paljon koulutusta ja markkinointia, jotta opiskelijat saataisiin käyttämään kaikkia nykyisiäkin sähköisiä palveluja. Kirjan lainaamisen kynnys on matalampi. Toivoisinkin ensin nähtäville niitä laadukkaita sähköisiä palveluita, monipuolisia e-kirjoja, nykyistä laajempia tietokantoja sekä koulutusta, ennen kuin kirjoista tai painetuista materiaaleista aletaan luopumaan tai edellisiä siirtämään toisille paikkakunnille. Tyhmänä en ymmärrä keskittämisen logiikkaa, kun kirjastossa olevia painomateriaaleja (vapaakappaleita) siirretään toisten tieltä. Epäilenkin, että kirjastopalvelujen keskittämistä tehdään tässä keskittämisen vuoksi, koska säästöjä tuskin saadaan, jos ”luonne säilyy samana” ja työntekijätkin säilyvät.

    Elämme mielenkiintoisia aikoja

    Ilmoita asiattomasta kommentista

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.