Siinä on jotain kovin ärsyttävää, kun joku on keksinyt hyvän luontoa ja opiskelijan rahoja säästävän idean.
Edellisen Jylkkärin juttu kimppakyydeistä on herättänyt vilkasta keskustelua sekä lehden nettisivuilla, TaSa-verkkopalvelussa että ylioppilaskunnan kimppakyytipalstalla. Osa kirjoittajista on epäillyt, ettei kyydistä veloittaminen ole laillista, vaikka kyse olisi bensakulujen tasaamisesta – kimppakyytiläinen syö taksikuskien leipää! Ja entäs verotus! Kyllä joku nyt rikastuu!
Miellyttävintä on tietysti se, kun pääsee näsäviisastelemaan: Eivätkö kimppakyytipalstan käyttäjät tunne lakia? Eivätkö tiedostusvälineet – Jylkkärin ohella monet muut kimppakyytijuttuja julkaisseet – tajua, että nyt lainvalvoja huomaa porsaanreiän?
Ajattelutapa on valitettavan tuttu monesta muustakin asiasta. Kilpailua käydään siitä, kuka ensimmäisenä löytää ideasta virheen, särön tai huonon puolen, vaikka aikaa pitäisi käyttää sen idean keksimiseen. Ei sillä, etteikö saisi olla kriittinen. Ikuinen itsepäisyys ja vastarannankiiskeys alkaa kuitenkin olla jo huono, keksittyyn kansanluonteeseen perustuva vitsi.
Kimppakyytien tapauksessa asia selvisi yksinkertaisella puhelinsoitolla: liikenne- ja viestintäministeriön tulkinta on, että kunhan kimppakyydin tarjoaminen ei ole ”ammattimaista” eli esimerkiksi aina aikataulun mukaan liikennöityä, bensarahan voi maksaa huoletta. Ja onhan siinä ilmastoa ajatellen järkeä pakata autonsa täyteen matkalaisia sen sijaan, että ajelisi yksin samat päästöt tuottaen.
Taksimiehen leipää kimppakyytiläinen tuskin syö – vai milloin viimeksi olette kuulleet jyväskyläläisopiskelijan ottaneen taksin Stadiin?
Kun päättäjät kahden viikon kuluttua kokoontuvat Kööpenhaminaan puhumaan maailman ilmaston tulevaisuudesta, tarvitaan melko liuta yksinkertaisia, edullisia ja helposti toteuttettavia ideoita – vähän kuten kimppakyydit. Toivottavasti näsäviisastelijat tajuavat jäädä kotiin.
Marja Honkonen
paatoimittaja(at)jyy.fi