Yliopiston opiskelijoista vain reilu kolmannes on kirjoilla Jyväskylässä.

Jyväskylän yliopiston 14 655 tutkinto-opiskelijasta 5 506 maksaa kunnallisveronsa Jyväskylään. Lähes kaksi kolmannesta on kirjoilla muualla.
Ero on merkittävä, kun sitä verrataan opiskelijamäärältään suurin piirtein samankokoisiin Tampereen ja Oulun yliopistoihin. Tampereella veronsa maksaa kaupunkiin 54,3 prosenttia yliopisto-opiskelijoista, Oulussa peräti 63,4 prosenttia.
”Harvoin pääsee yllättymään kunnolla, mutta tuo ero kyllä yllätti”, Jyväskylän kaupunginjohtaja Markku Andersson päivittelee kuullessaan luvuista.
”Sekä Oululla että Tampereella on hyvin samankaltainen tilanne kuin Jyväskylällä, eli opiskelijoista valtaosa tulee oman maakunnan ulkopuolelta. Tämähän suorastaan innostaa selvittämään vähän syvällisemmin, mitä Oulu ja Tampere ovat tehneet eri tavalla”, Andersson jatkaa.

Selvityshalun ymmärtää, sillä Andersson pitää tärkeänä opiskelijoiden kirjautumista yliopistokaupunkinsa asukkaaksi.
”Eihän opiskelu ole mikään väliaikainen vaihe ihmisen elämässä. Opiskelu kestää 4-6 vuotta tai enemmän. Työelämässä tuollainen jakso on ihan normaali, minkä jälkeen siirrytään paikasta A paikkaan B. Opiskelu on yksi työvaihe nuoren ihmisen elämässä.”
Mitä hyötyä jyväskyläläisyydestä sitten on opiskelijalle? Kirjat kaupungissa painavat ainakin silloin, kun hakee kaupungilta kesätöitä tai haluaa tehdä gradunsa kaupungin piikkiin.
”He preferoituvat kärkeen, joilla kotikaupunki on Jyväskylä. Opinnäytteissä tartumme ennen kaikkea mielenkiintoisiin aiheisiin, mutta kyllä jyväskyläläiset ovat siinäkin etusijalla”, Andersson valottaa.

Osa pienemmistä kunnista käy taistelua opiskelijoiden sieluista maksamalla niille, jotka pitävät kirjansa kotipaikkakunnalla.
Yksi tällaisen tien valinneista on pohjoispohjanmaalainen Reisjärvi. Kolmentuhannen hengen kunta yrittää torjua muuttotappiota maksamalla opiskelijoille 170 euron avustusta vuosittain.
Jyväskylän yliopiston opiskelijoista yhdentoista kotikunta on Reisjärvi. Yksi heistä on kolmatta vuotta valmennus- ja testausoppia opiskeleva Juho Halonen, 22.
”Kun muutin Jyväskylään, oli aika selvää, että pidän kirjat vielä Reisjärvellä. Avustus on yksi tärkeä pointti siihen”, Halonen kertoo.
Opiskelija-avustuksen maksaminen on Reisjärvelle hyvä diili. Sitä on hakenut viime vuosina noin 70 opiskelijaa. Kunnalle koituva reilun kymppitonnin lasku on aika pieni hinta hyödyistä, joita nuorten pysyminen asukkaina tuo.
Vuonna 2009 Reisjärvi sai valtionosuuksina 2 891 euroa per asukas. Vaikka järjestelmän monimutkaisuuden takia hyötyä ei voida laskea yksi yhteen, porkkanaraha opiskelijoille kannattaa.
”Opiskelijathan eivät tule kunnalle kovin kalliiksi. Kalliimpia ovat päiväkoti-ikäiset lapset ja koululaiset sekä vastaavasti sitten vanhukset”, muistuttaa finanssineuvos Rainer Alanen valtiovarainministeriön kuntaosastolta.

Jyväskylän kaupunginjohtaja Markku Andersson ei kuitenkaan kanna kaunaa pienille kunnille, jotka pitävät Juho Halosen ja muut omina asukkainaan avustuksia maksamalla.
Kaupunki maksaa kiltisti myös toimeentulotukea kaikille Jyväskylässä opiskeleville kotikunnasta riippumatta, kuten lain mukaan kuuluukin.
”Emme sitä vahdi. Uskomme, että opiskelija oleskelee täällä. Ei me sen takia pakoteta ketään vaihtamaan kotikuntaa”, Jyväskylän johtava sosiaalityöntekijä Hilkka Saarela vakuuttaa.

Iiro-Pekka Airola