JYVÄSKYLÄN YLIOPPILASLEHTI

Maksuton koulutus vetelee viimeisiään

Nyt, Uutiset,
07.12.2009  
Toimittaja
4 kommenttia

Yliopistojen rahoitusongelmat sekä yhteiskunnan tarve saada opiskelijat työmarkkinoille entistä nopeammin ajavat koulutusjärjestelmää lukukausimaksujen suuntaan. (Kuva: Juha Korhonen)

Yliopistojen rahoitusongelmat sekä yhteiskunnan tarve saada opiskelijat työmarkkinoille entistä nopeammin ajavat koulutusjärjestelmää lukukausimaksujen suuntaan. (Kuva: Juha Korhonen)

Yliopistojen rehtorit pitävät todennäköisenä, että toisesta korkeakoulututkinnosta tulee lähivuosina maksullinen. Osa uskoo myös kaikkien tutkintojen muuttuvan maksullisiksi.

Mikäli työllistymisensä tueksi aikoo suorittaa toisen korkeakoulututkinnon, mutta taskut eivät tursua seteleitä, kohta on kiire. Kakkostutkinnon suorittamisesta saa näet viiden tai viimeistään kymmenen kuluessa maksaa – ainakin, jos on uskominen yliopistojen rehtorien näkemyksiä korkeakoulukentän tulevaisuudesta.
Jyväskylän Ylioppilaslehti pyysi yliopistojen rehtoreita arvioimaan maksuttoman koulutuksen tulevaisuutta seuraavien 20 vuoden aikana. Kyselyyn vastanneista rehtoreista kuusi odottaa, että kakkostutkinnon maksut otetaan käyttöön jo viiden vuoden kuluessa. Neljä asetti aikarajaksi kymmenen vuotta. Vastanneista vain Tampereen yliopiston rehtori Kaija Holli oli sitä mieltä, ettei toinen tutkinto muutu maksulliseksi vielä kymmeneen vuoteen.

Rehtorit perustelivat maksullisuuden tuloa pitkälti yliopistojen rahoituksen vähentymisellä.
”Korkeakoulukentän resurssointi ja opiskelijamäärät ovat ristiriidassa keskenään; koulutusta ei pystytä rahoittamaan tyydyttävästi. Keskittymistä ei saada aikaan muulla tavalla kuin mittamalla opinto-oikeutta rahassa. Ensimmäinen tutkinto voi olla vapaa, toinen ei enää”, Sibelius-Akatemian rehtori Gustav Djupsjöbacka sanoo.
Samoilla linjoilla on myös Turun yliopiston Keijo Virtanen.
”Julkinen yliopistorahoitus ei tule kasvamaan. Rahoituspaineet ovat sitä luokkaa, että tehokkuuden nimissä luodaan suoraviivaiset väylät ensimmäiseen ylempään korkeakoulututkintoon asti.”
Joensuun yliopiston rehtori Perttu Vartiainen huomauttaa myös, että ”tietty asiakasvastuu” on sosiaalisesta näkökulmasta perusteltua.
”Korostan kuitenkin, että työllisyysperustaisesti toisen tutkinnon tukeminen voi olla tapauskohtaisesti yhteiskunnan kannalta perusteltua.”
Moni rehtoreista olikin sitä mieltä, ettei tutkinnon hinta voi kaatua yksin opiskelijan niskaan, vaikka maksullisuuteen siirryttäisiinkin.
Sekä Joensuun Vartiainen, Jyväskylän yliopiston rehtori Aino Sallinen että Oulun yliopiston rehtori Lauri Lajunen uskovat, että maksullisia tutkintoja tullaan tukemaan opintosetelein. Vaihtoehtoisesti lukukausimaksusta koituu opiskelijan kontolle esimerkiksi 1 000 euron omavastuuosuus.
Lajusen mukaan mallia voitaisiin ottaa esimerkiksi Saksasta, missä otettiin käyttöön hiljattain 100–500 euron suuruiset lukukausimaksut. Maksujen suuruus riippuu opiskelijan varallisuudesta.
Toisaalta Sallinen muistuttaa työnantajien vastuusta.
”Osa koulutustarpeesta tullaan tulevaisuudessa täydentämään elinikäisen oppimisen mukaisesti täydennyskoulutuksena, joka on jo nyt maksullista. Silloin kustannuksia jakamassa voi olla myös nykyistä useammin yksilön lisäksi työnantaja.”
Maanpuolustuskorkeakoulun rehtori, kenraalimajuri Vesa Tynkkynen muistuttaa, että juuri tässä tapauksessa hänen yliopistonsa on poikkeus.
”Kadettikoulun rahoittaa jatkossakin Puolustusvoimat, mutta siviilitaustaisten maksuja harkitsemme muiden yliopistojen mallin mukaan.”

Kaikkien tutkintojen maksullisuuteen seuraavien kymmenen vuoden kuluessa uskoo haastatelluista rehtoreista vain neljä. Esimerkiksi Sallinen muistuttaa, että nykyinen lainsäädäntö asettaa selkeät rajat maksullisuudelle, eikä usko, että lakia pian muutettaisiin.
Sen sijaan Turun Virtanen epäilee kansainvälisen paineen vaikuttavan maksuttoman koulutuksen loppuun.
”Suomi alkaa olla ainoista maksuttomia maita. Yliopistot joutuvat myös profiloimaan toimintojaan sekä kansallisen työnjaon tasolla että yksittäisen yliopiston sisällä. Prosessi on kuitenkin hidas eikä muutenkaan ratkaise rahoitusvajauksia, koska profiloituneessa järjestelmässä yliopistoihin pitäisi sijoittaa tuntuvasti enemmän.”
Teatterikorkeakoulun rehtori Paula Tuovinen kyseenalaistaa myös sen, miksi korkeakoulututkintojen pitäisi ylipäätään olla maksuttomia.
”Tutkimukset osoittavat, ettei nykyinen järjestelmä ole niin tasa-arvoinen kuin kuvitellaan. Ilmainen koulutus on ollut erittäin tärkeä suomalaisella yhteiskunnalle, mutta kansinvälistyminen on muuuttanut tilannetta. Hyvä kysymys onkin, pitäisikö päivähoidon olla maksutonta ja tohtorikoulutuksen maksullista.”

Kyselyssä rehtoreita pyydettiin arvioimaan myös, muutetaanko tutkinnon ulkopuoliset eli ”ylimääräiset” sivuaineet maksullisiksi. Moni toisen tutkinnon maksullisuutta todennäköisenä pitänyt uskoi, että myös sivuaineiden määrälle tullaan asettamaan joko opintopistemäärään perustuva raja jo viiden vuoden kuluessa.
”Yhteiskunta haluaa ehkä turvata opintosetelein kaikkien opiskelun, mutta vain tiettyyn laajuuteen saakka”, Teatterikorkeakoulun Tuovinen huomauttaa.
Osa rehtoreista oli kuitenkin sitä mieltä, että tutkintojen aikarajaukset jo itsessään rajoittavat sivuaineilun määrää kylliksi.
Kuopion yliopiston rehtori Matti Uusitupa korosti, ettei ahkeruudesta pidä rangaista: ylimääräisiä opintoja pitää saada tehdä niissä määrin kuin vain aikarajojen sisällä pystyy ja jaksaa.

Valtaosa rehtoreista pitää EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tulevia opiskelijoita koskettavaa lukukausimaksukokeilua alkusoittona laajemmille maksuille.
”Tällä tiellä ollaan jo nyt. Seuraavaksi maksut ulotetaan EU-alueen sisään”, Turun yliopiston Virtanen summaa.
Oulun Lajunen huomauttaa kuitenkin, että EU- ja ETA-maiden opiskelijoihin lukukausimaksut voidaan laajentaa vain, jos omilta opiskelijoilta peritään myös maksuja.

Jylkkäri lähetti lukukausimaksukyselyn jokaiselle Suomen 21 yliopiston rehtorille. Kyselyyn vastasivat Helsingin, Tampereen, Jyväskylän, Turun, Oulun, Kuopion ja Joensuun yliopistojen sekä Teatterikorkeakoulun, Sibelius-Akatemia, Lappeenrannan teknillisen yliopiston ja Maanpuolustuskorkeakoulun rehtorit.

Marja Honkonen

paatoimittaja(at)jyy.fi

Juha Korhonen
toimittaja(at)jyy.fi


  1. Beck

    Beck kannattaa tätä kehitystä iloisesti! Mitä järkeä on siinä, että verovaroilla opiskellaan aluksi 5-7 vuotta ensimmäistä tutkintoa ja sitten keksitään vielä toinenkin tutkinto, ettei vaan joudu kylmää ja kovaan ytöelämään liian nopeasti. Tähän tietenkin on mahdollisuus myös jatkossa – omalla kustannuksella. Tämä on reilua niin opiskelijalle kuin yhteiskunnan rahoittajalle – veronmaksajalle.

  2. kyösti hagert

    Musta oli henkilökohtaisesti hyvin yllättävää, että taideyliopiston rehtori suhtautuu vastausten perusteella myönteisemmin koulutuksen maksullisuuteen. Ehkä joku asiaa paremmin tunteva tietää kertoa, onko sitten hänen kaudellaan TEAK muuttunut tilauskoulutusta järjestäväksi lafkaksi.

  3. JYVÄSKYLÄN YLIOPPILASLEHTI » Parituhatta osoitti mieltään maksuttoman koulutuksen puolesta

    [...] Arkisto: Maksuton koulutus vetelee viimeisiään (Jylkkäri 16/2009) [...]

  4. Opiskelija

    Mitäpä muuta tästäkään sitten seuraa kuin se, että meillä on kaupunki ja maakunnat pullollaan tyhjiä yliopistorakennuksia, kun suurin osa opetuksesta käy täysin turhaksi. Yliopistoissa opetetaan ylipäätäänkin hyvin vähän mitään, mistä kannattaa maksaa.

Kommentoi

Spam Protection by WP-SpamFree